Liikenneturvallisuus Suomessa 2026: Yleisimmät onnettomuudet ja ehkäisy

Suomen tieliikenteen turvallisuus on pitkällä aikavälillä kehittynyt huomattavan positiivisesti, mutta viime vuosien data antaa aihetta varovaisuuteen. Vaikka historiallisessa perspektiivissä liikumme matalilla onnettomuusluvuilla, kehityksen hidastuminen ja tietyt yksittäiset ilmiöt herättävät huolta.

Suomen virallinen tavoite on kunnianhimoinen nollavisio. Ei yhtäkään kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Matkaa tähän on kuitenkin vielä jäljellä.

Heinäkuun 2026 tuoreimpien tilastotietojen valossa luomme katsauksen siihen, missä Suomen liikenneturvallisuuden osalta mennään parhaillaan, mitkä ovat suurimmat riskit ja miten niitä torjutaan.

Tilannekuva: Lievää takapakkia positiivisessa trendissä

Vuosi 2025 oli liikenneturvallisuuden kannalta kaksijakoinen. Ennakkotietojen mukaan Suomen teillä tapahtui 2 637 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menehtyi 193 ja loukkaantui 3 213 ihmistä.

Menehtyneiden määrä nousi hieman vuodesta 2024, jolloin KaaraTV:n tietojen mukaan kuolemia kirjattiin 181. Kuluvan vuoden 2026 tammi–toukokuun ennakkotiedot osoittavat kehityksen jatkuvan tasaisena mutta hauraana: viiden ensimmäisen kuukauden aikana liikenteessä on kuollut 57 ihmistä (joista 16 toukokuussa).

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi sijoittuu kohtalaisen hyvälle tasolle. Vuonna 2025 Suomessa mitattiin noin 32–33 liikennekuolemaa miljoonaa asukasta kohti. Tästä huolimatta jäämme edelleen jälkeen naapurimaistamme Ruotsista ja Tanskasta, jotka edustavat liikenneturvallisuuden kärkitasoa.

Suistumiset ja kohtaamiset maanteiden vitsauksena

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuotta 2025 koskevat tiedot osoittavat, että moottoriajoneuvojen väliset tai niille sattuvat onnettomuudet dominoivat edelleen vakavimpia tilastoja. Noin 148 kaikkiaan 189 kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta koski nimenomaan moottoriajoneuvoja.

• Suistumisonnettomuudet ovat edelleen suurin yksittäinen onnettomuustyyppi. Niiden osuus on noin 45 prosenttia kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Yhdessä muiden yksittäisonnettomuuksien kanssa ne muodostavat yli puolet kaikista tapauksista.
• Kohtaamisonnettomuudet eli nokkakolarit ovat toinen suuri vakavien onnettomuuksien luokka, vaikka pitkällä aikavälillä ajokaistojen erottelut ja keskikaiteet ovatkin vähentäneet niitä.

Taajamissa ja maaseudulla on omat erityispiirteensä. Maaseututeillä korostuvat suistumisten lisäksi hirvi- ja muut eläinvahingot. Kaupunkiympäristössä taas riskiryhmäksi nousevat jalankulkijat, pyöräilijät sekä kevyen sähköisen liikkumisen (kuten sähköpotkulautojen) käyttäjät. Huolestuttavana ilmiönä vuonna 2025 esiin nousi myös nuorten automatkustajien sekä lasten onnettomuusmäärien kasvu.

Inhimillinen tekijä ratkaisee – teknologia apuna

Vaikka keliolosuhteet, puutteellinen infrastruktuuri tai huono näkyvyys luovat puitteet onnettomuuksille, taustalta löytyy lähes poikkeuksetta inhimillinen virhe tai tietoinen riskinotto. Keskeisimmiksi onnettomuuksien syiksi tilastoissa tunnistetaan:

• Liian suuri tai tilanteeseen sopimaton nopeus.
• Kuljettajan väsymys ja sairauskohtaukset.
• Häiriötekijät, kuten älypuhelimen käyttö ajon aikana.
• Päihteet ja tietoinen riskinotto (erityisesti nuorilla kuljettajilla, joiden riski on kokemattomuuden vuoksi yliedustettu).
• Turvavarusteiden laiminlyönti, kuten turvavyön tai kypärän käyttämättä jättäminen.

Miten liikenteestä tehdään turvallisempaa?

Suomen liikenneturvallisuustyötä ohjaa parhaillaan Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026, joka sisältää kymmeniä konkreettisia toimenpiteitä. Vuoden 2026 aikana katseita suunnataan jo vahvasti tulevaan 2030-lukuun ja strategian päivittämiseen.

Tehokkaimmiksi keinoiksi onnettomuuksien ehkäisyssä on tunnistettu monipuolinen kokonaisuus:

1. Valvonta ja lainsäädäntö: Poliisin suorittama nopeus- ja päihdevalvonta sekä Liikenneturvan jatkuvat valistuskampanjat (kuten heijastinkampanjat ja sähköpotkulautailun pelisäännöt).
2. Koulutus: Liikennekasvatuksen ulottaminen kouluihin ja nuorten kuljettajien riskitietoisuuden lisääminen.
3. Infrastruktuuri ja tekniikka: Teiden parantaminen (keskikaiteet, valaistus) sekä ajoneuvojen oma turvateknologia. Nykyautojen kehittyneet kuljettajaa avustavat järjestelmät (ADAS), kuten automaattinen hätäjarrutus ja kaistavahdit, pelastavat henkiä päivittäin.

Johtopäätökset: Suunta on oikea, mutta työ ei lopu

Suomen liikenneturvallisuuden tilanne vuonna 2026 on vakaa, mutta kehityksen hidastuminen ja nuorten matkustajakuolemien kaltaiset piikit muistuttavat tilanteen hauraudesta.

Automaation ja paremman tieinfrastruktuurin tuoma turva on merkittävää, mutta tulevaisuuden suurin haaste on inhimillisten virheiden minimointi ja kevyen liikenteen turvallisuuden takaaminen nopeasti muuttuvassa kaupunkiympäristössä. Turvallisempi liikenne syntyy loppujen lopuksi jokaisen kuljettajan omista valinnoista.

Antti Liinpää, KaaraTV

Artikkelin tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoihin, Liikenneturvan aineistoihin sekä Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tietoihin heinäkuulta 2026.