Peukaloitu mittari on tuontiauton kallis ansa – näin luvut oikeasti menevät ja näin vilppi paljastuu

Löydät netistä siistin premium-auton, mittarissa houkuttelevan pieni lukema, hinta kohdallaan. Puolen vuoden päästä selviää, että autolla on ajettu moninkertainen matka. Olet maksanut tuhansia euroja liikaa autosta, jonka huoltotarve, kuluminen ja jälleenmyyntiarvo ovat aivan toista luokkaa kuin luulit.

Tämä on yksi käytetyn auton kaupan tutuimmista riskeistä Suomessa. Se ei ole harvinainen kauhutarina, eikä se ole myöskään “joka kolmannessa autossa” -ilmiö. Todellinen kuva on tarkempi: vilppi on harvinaisempaa kuin otsikot joskus antavat ymmärtää, mutta kalliimpaa ja yleisempää juuri siellä, mistä ostaja ei saa Suomen rekisteristä apua.

Kuinka yleistä peukalointi on?

Ajoneuvohistoriaan erikoistuneen carVerticalin Suomessa tekemät tarkistukset eivät kuvaa koko autokantaa. Ne kuvaavat autoja, joiden historian joku on maksanut tarkistettavaksi. Se vinouttaa otosta kohti tuontiautoja ja epäilyttäviä kauppoja. Silti luvut ovat johdonmukaisia eri raporteissa ja siksi käyttökelpoisia riskin suuruusluokan arviointiin.

Tammikuun 2024 ja maaliskuun 2026 välillä carVerticalin Suomessa tarkistamista bensiiniautoista noin kolmessa prosentissa mittarilukemaa oli peukaloitu. Dieselautoissa osuus oli 2,6 prosenttia. Hybridien osuus oli selvästi pienempi (noin 1,1 %) ja sähköautojen pienin (noin 0,5 %).

Laajemmassa, syyskuusta 2024 elokuuhun 2025 ulottuvassa aineistossa kaikista Suomessa tarkistetuista autoista 2,6 prosentissa mittari oli käännetty taaksepäin. Keskimäärin lukemaa oli vähennetty noin 99 300 kilometriä.

Tärkeämpi jako on tämä: tuontiautoissa vilppi löytyi 3,5 prosentista tarkistuksia, pelkästään Suomessa käytetyissä autoissa 1,9 prosentista. Tuontiauto oli siis tässä otoksessa noin 1,8 kertaa riskialttiimpi. Se ei tee tuontiautosta automaattisesti huonoa kauppaa. Se tekee sen historiasta pakollisen tarkistuksen.

Vuonna 2025 carVerticalin Suomessa tarkistamista käytetyistä autoista 44,4 prosenttia oli tuontiautoja (toisessa aikasarjassa 44,2 %). Se ei tarkoita, että lähes puolet Suomen kaikista käytetyistä autoista olisi tuontia, vaan että lähes puolet tarkistetuista autoista oli.

Virallinen mittakaava on toinen. Traficomin mukaan Suomeen tuotiin käytettynä 41 092 henkilöautoa vuonna 2025 (43 227 vuonna 2024). Ruotsista tuli 17 399 autoa, Saksasta 14 679.

Mistä maasta tuotu auto on riskialttein?

Kaikki tuontimaat eivät ole samalla viivalla. carVerticalin vuoden 2025 tarkistuksissa Suomessa:

• Ruotsi: 15,3 % kaikista tarkistetuista autoista, mittarivilppi noin 1,4 %
• Saksa: 12,9 %, vilppi noin 1,4 %
• Italia: 2,9 %, vilppi 3,9 %
• Yhdysvallat: 1,8 %, vilppi 28,7 %
• Alankomaat: 1,8 %, vilppi 2,7 %

Ruotsi- ja Saksatuonti eivät siis ole “puhtaita”, mutta ne eivät ole tilaston hälytyskello. Yhdysvaltaluku on. Sitä ei pidä lukea niin, että joka neljäs USA-tuonti Suomessa on väärennetty. Otos on pieni, Yhdysvaltain rekisterit hajallaan osavaltioittain, ja ketju myyjästä tuojan kautta ostajaan on pitkä. Luku kertoo korkeasta tarkistettujen tapausten riskistä – ja siitä, että Atlantin takaa tulevan auton historia on käytännössä pakko selvittää ennen kauppaa.

Syy on rakenteellinen. Ajokilometri- ja vahinkotiedot elävät usein kansallisissa rekistereissä. Kun auto ylittää rajan, uuden maan rekisteri alkaa tyhjältä pöydältä. Traficom kertoo, että auto on tuotu Suomeen tiettynä vuonna. Se ei kerro, mitä autolle tapahtui ennen sitä: kolarit, taksikäyttö, vuokraus tai mittarin kääntö lähtömaassa.

Mitkä mallit erottuvat?

Epärehelliset myyjät eivät valitse autoja satunnaisesti. Peukalointi keskittyy malleihin, joiden jälleenmyyntiarvo nousee jyrkästi, kun kilometrit näyttävät pienemmiltä.

Kaksi eri tilastoa sekoitetaan helposti. Toinen kertoo, kuinka usein mallia peukaloidaan. Toinen kertoo, kuinka paljon kilometrejä keskimäärin katoaa, kun vilppi löytyy.

Vuoden 2025 Suomen aineistossa ajokilometrejä vähennettiin keskimäärin eniten näissä:

• Toyota Land Cruiser, noin 184 000 km (tarkemmin 184 368 km)
• Mercedes-Benz Sprinter, noin 167 000 km (167 329 km)
• Volvo V70, noin 133 000 km (133 044 km)

Sama aineisto näyttää, että osuudeltaan kärjessä oli Ford Mustang: 22,9 prosentissa tarkistetuista Mustangeista mittaria oli käännetty, keskimäärin noin 57 000 km. Land Cruiserissa osuus oli 6,8 prosenttia.

Ääripäät löytyvät kalliista premium-autoista. carVerticalin vuoden 2025 ääritapausaineistossa mittarilukemaa oli vähennetty eniten Mercedes-Benz E-sarjassa: yrityksen mukaan keskimäärin 596 000 kilometriä. Perässä tulivat S-sarja (459 000 km) ja Chevrolet Cruze (416 000 km). Luku ei kuvaa tyypillistä E-sarjaa. Se on keskiarvo harvoista, rajuista löydöksistä ja kertoo, miten suuri yksittäinen huijaus voi pahimmillaan olla.

Uudehko auto ei ole automaattisesti turvassa. carVertical on löytänyt peukalointeja myös parivuotiaista autoista, joskin harvemmin kuin vanhoista. BMW 3-sarja on vähiten peukaloitujen joukossa, mutta sielläkin osuus oli 2,2 prosenttia. Karkeasti joka 46. tarkistettu auto.

Huomionarvoista on myös tämä: carVerticalin omissa Suomen indekseissä vauriomerkintä on yleisempi löydös kuin mittarivilppi. Vuoden 2025 läpinäkyvyysindeksissä noin 20,7 prosentissa tarkistetuista autoista oli vauriotieto, keskimääräinen vahingon arvo noin 4 300 euroa. Mittarivilppi ei siis ole ainoa – eikä välttämättä edes yleisin – tuontiauton ansa. Se on usein kallein, koska se vääristää suoraan hintaa.

Miksi tätä tehdään – ja onko se laitonta?

Motiivi on raha. 200 000 kilometriä ajettu auto voi olla tuhansia euroja halvempi kuin muuten sama 100 000 kilometrin auto. Peukalointiin tarkoitettuja laitteita on myyty netissä noin 150 eurolla. Tuotto voi olla moninkertainen.

Suomen oikeustila on monelle yllätys. Pelkkä mittarilukeman muuttaminen ei ole sellaisenaan kielletty. Mittari voidaan vaihtaa tai nollata esimerkiksi rikkoutumisen takia. Petos syntyy, kun väärää lukemaa ei kerrota ostajalle ja teolla tavoitellaan taloudellista hyötyä (rikoslaki 36 luku 1 §). Kauppaoikeudellisesti väärä kilometrilukema on myös tiedonantovirhe. Todistaminen jälkikäteen on silti usein vaikeaa, koska lähtömaan tietoja ei ole tai ne eivät siirry Suomeen.

Siksi ennaltaehkäisy on ostajalle halvempaa kuin riita jälkeenpäin.

Näin paljastat peukaloidun mittarin

Hyvä uutinen: vilppi on yleensä löydettävissä, jos ostaja ei tyydy ilmoituksen kilometrilukuun.

1. Historiatarkistus erityisesti tuontiautosta.
Kansainvälinen historiaraportti (carVertical tai vastaava) hakee tietoja monista maiden rekistereistä, katsastuksista ja vakuutuslähteistä. Juuri tämä ulottuu aikaan ennen Suomen rekisteröintiä. Raportti ei ole erehtymätön – kaikissa maissa data ei ole avointa, ja Ruotsin vahinkotiedot ovat tunnetusti vajaita – mutta se on silti tehokkain yksittäinen työkalu tuontiautolle.

2. Suomen katsastushistoria Traficomista.
Suomessa tehdyt katsastukset tallentavat mittarilukeman. Jos lukema pienenee tai ei etene loogisesti, hälytys on selvä. Henkilöasiakas saa ajoneuvotiedot edullisesti. Samalla näkyvät muun muassa lunastusmerkinnät, joita ilmaiset ilmoitussivustot eivät näytä.

3. Huoltokirja sivulta sivulle.
Päivämäärien ja kilometrien pitää edetä. Puuttuvat aukeamat, liian uudet leimat vanhoissa huolloissa ja merkkiliikkeen kirjan korvaaminen “huoltoliikkeen omalla vihkolla” ovat klassisia merkkejä. Epäilyttävä leima kannattaa varmistaa soittamalla korjaamoon.

4. Edelliset omistajat.
Auton tiedoista, kuten hansikaslokeron kuiteista, voi löytyä aiempia haltijoita. Edellinen omistaja muistaa usein, paljonko autolla ajettiin hänen aikanaan.

5. Kunto vastaan mittari.
Kulunut ratti, istuinten reunat, kytkin- ja jarrupolkimen pinta ja ohjaamon yleisilme kertovat ajomäärästä. Jos mittarissa on 90 000 km mutta ohjaamo näyttää kahdelta sadalta tuhannelta, usko ohjaamoa, kunnes toisin todistetaan.

6. Myyjän käytös.
Rehellisellä myyjällä ei ole syytä kieltäytyä historiasta. Ristiriitaiset tarinat, “huoltokirja tulee myöhemmin” ja kiire “muutkin ovat kiinnostuneita” ovat syytä hidastaa kauppaa, ei nopeuttaa.

Tekninen lisäkeino, jota korjaamot käyttävät: monessa autossa eri ohjainlaitteet tallentavat omia kilometrilukemiaan. Jos mittariston luku ja esimerkiksi vaihteiston tai valojen ohjainyksikön luku eivät täsmää, vilppi voi paljastua diagnostiikalla.

Mitä tästä seuraa ostajalle

Nyrkkisääntö on yksinkertainen. Mitä kauempaa auto on tuotu ja mitä kalliimmasta mallista on kyse, sitä tärkeämpää on tarkistaa historia ennen kauppaa. Ruotsi- ja Saksatuonti ovat tilastollisesti maltillisempia, mutta eivät tarkistuksen ulkopuolella. Yhdysvaltalainen, italialainen tai moneen kertaan maata vaihtanut premium-auto on korkean varovaisuuden ostos.

Historiaraportti maksaa murto-osan siitä, mitä väärennetystä autosta ylihintaa maksava menettää. Se ei korvaa koeajoa, katsastushistoriaa eikä silmämääräistä kuntoa – se täydentää ne.

Käytetyn auton kaupassa terve epäluulo ei ole epäkohteliaisuutta. Se on halvin vakuutus, jonka voi ostaa ennen kuin nimi on kauppakirjassa.

Antti Liinpää, KaaraTV

Lähteet ja rajaukset: carVerticalin Suomea koskevat tutkimukset ja tiedotteet 2024–2026 (polttoainetyypit, tuontimaat, mallikohtaiset rollback-keskiarvot ja ääritapaukset, tuonti vs. paikallinen 3,5 % / 1,9 %); Traficom / Autoalan tiedotuskeskus: käytettynä maahantuodut henkilöautot 2025 (41 092 kpl; Ruotsi 17 399, Saksa 14 679); Traficomin ajoneuvotiedot ja katsastusrekisteri; Traficomin ja EU-selvitysten kuvaus oikeustilasta (mittarin muutos ei ole sellaisenaan rikos, petos syntyy salaamisesta ja taloudellisesta hyödystä). Tilastot perustuvat carVerticalin käyttäjien tarkistamiin ajoneuvoihin, eivät koko Suomen autokantaan.