Analyysi: Autokauppa takoo valtiolle jättimäisiä alv-tuloja – Sähköautojen buumi paikkaa veropohjan murenemista

Uusien henkilöautojen kauppa on alkuvuonna rullannut tarkalleen viime vuoden tahdissa, mutta pinnan alla muhii suuri veropoliittinen muutos. Vaikka autoilun erillisverot, kuten polttoaine- ja autoverot, hupenevat sähköistymisen myötä, uusien autojen korkeammat hinnat ja sähköautojen kasvanut suosio tuovat valtion kassaan ennätyksellisiä arvonlisäverotuloja.

Autoalan Tiedotuskeskuksen tuoreet tilastot osoittavat, että toukokuussa 2026 rekisteröitiin 6 782 uutta henkilöautoa. Lukema on lähes identtinen viime vuoden toukokuuhun verrattuna (laskua vain 1,0 %). Koko alkuvuoden (tammi–toukokuu) osalta ensirekisteröintejä kertyi 29 689 kappaletta, mikä on hiuksenhienot 0,4 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Autokaupan kokonaisvolyymi on siis vakiintunut nykytasolleen.

Suurin rakenteellinen muutos näkyy käyttövoimissa. Uusien henkilöautojen sähköistyminen etenee Suomessa vauhdilla: tammi–toukokuussa rekisteröidyistä autoista peräti 47,7 prosenttia oli täyssähköautoja. Harppaus on merkittävä, sillä vielä vuosi sitten vastaavaan aikaan täyssähköjen osuus oli 34,3 prosenttia. Lähes joka toinen Suomessa myytävä uusi auto liikkuu nyt pelkällä sähköllä.

Alv-potti kasvaa, vaikka automäärät ovat laskeneet

Tieliikenne on perinteisesti ollut valtion tärkeä rahasampo, joka kerryttää vuosittain noin 7,5 miljardin euron veropotit. Sähköistyminen kuitenkin nakertaa perinteisiä veromuotoja. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala kuitenkin muistuttaa, että autokaupan merkitys arvonlisäveron (alv) muodossa on valtiolle kriittinen.

"Uusien autojen tuoma arvonlisäverohyöty valtiolle oli vuonna 2025 yhteensä 890 miljoonaa euroa. Uusista henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoista kerättävän vuosittaisen arvonlisäverotuoton arvioidaan kasvavan noin miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä", Lausala laskee.

Mielenkiintoista kehityksessä on se, että alv-kertymä on kasvanut, vaikka autojen myyntimäärät ovat selvästi pienemmät kuin takavuosina. Kun vuonna 2015 Suomessa rekisteröitiin 109 000 henkilöautoa, ne toivat alv-tuloja 524 miljoonaa euroa.

Viime vuonna autoja rekisteröitiin vain 72 000 kappaletta, mutta verokertymä oli peräti 691 miljoonaa euroa. Ennätysvuonna 2023 päästiin jopa 779 miljoonaan euroon alle 90 000 auton myynnillä.

Syynä tähän on autojen keskihinnan nousu sekä se tosiasia, että uudesta sähköautosta kannetaan jo enemmän arvonlisäveroa kuin vastaavasta bensiiniautosta auto- ja arvonlisäveroa yhteensä.

Autokuumeen hyytyminen jättää aukon valtion kassaan

Julkisessa talouskeskustelussa usein ajatellaan, että kuluttajan säästämä euro siirtyy suoraan johonkin toiseen kulutuskohteeseen ja kerryttää verotuloja sitä kautta. Autoalalla tämä logiikka ei kuitenkaan päde.

"Tämä logiikka pettää, kun puhutaan uuden auton hankinnasta. Uuden auton keskihinta on 49 000 euroa ja arvonlisäveroa siitä tilitetään valtiolle kerralla lähes 10 000 euroa", huomauttaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Kallion mukaan uutta autoa havitteleva kuluttaja ei ostopäätöksen peruuntuessa tiskaa samaa kymmenien tuhansien eurojen pottia saman vuoden aikana muihin verollisiin palveluihin tai kulutustavaroihin, vaan raha jää pääosin säästöön.

"Valtio saa vain murto-osan siitä arvonlisäverokertymästä, mikä sen kassaan olisi kilahtanut, jos kuluttaja olisi ostanut uuden auton", Kallio summaa.

Uuden auton ostaminen tuottaa valtiolle puhdasta lisäverotuloa, sillä uuden auton noin 10 000 euron alv ei ole yrityskäyttöä lukuun ottamatta vähennyskelpoista. Mikäli kuluttaja päätyy ostamaan käytetyn auton, valtion veropotti jää marginaaliseksi, sillä käytettyjen autojen kauppa ei kerrytä autoveroa, ja alv-kertymää syntyy vain autoliikkeiden myyntikatteista.

Hyötyajoneuvoissa pientä piristymistä – käytettyjen kauppa nihkeämpää

Henkilöautojen tasaisen tahdin lisäksi autoalan muilla sektoreilla nähtiin toukokuussa vaihtelevia lukuja:

• Pakettiautot: Toukokuussa rekisteröitiin 963 uutta pakettiautoa (+0,5 % vs. toukokuu 2025). Alkuvuosi on kuitenkin ollut nihkeä, ja tammi–toukokuun rekisteröinnit laahaavat 10,2 prosenttia jäljessä viime vuodesta.
• Raskas kalusto: Kuorma-autojen rekisteröinnit kasvoivat alkuvuonna 0,6 prosenttia (1 269 kpl) ja linja-autojen rekisteröinnit peräti 5,3 prosenttia (139 kpl).
• Käytetyt autot: Käytettyjen henkilöautojen kokonaiskauppa laski alkuvuonna 1,4 prosenttia. Autoliikkeiden kautta tehty käytettyjen autojen kauppa väheni 0,8 prosenttia ja yksityisten välinen kauppa 2,0 prosenttia.

KaaraTV:n kommentti: Uusien autojen kaupan pitäisi Suomen vanhentuvan autokannan vuoksi olla huomattavasti vilkkaampaa, mutta nykyisessä taloustilanteessa tasainenkin suoritus on jonkinlainen torjuntavoitto. Valtion näkökulmasta sähköistyminen on kaksiteräinen miekka: vaikka polttoaineverot valuvat hiekkaan, kalliimmat täyssähköautot ovat juuri nyt valtiontalouden tehokas alv-automaatti.

Antti Liinpää, KaaraTV