Juhannusruuhka – Suomalaisen autoilijan vuotuinen pyhiinvaellus (ennen ja nyt)

Suomalaiseen juhannusperinteeseen kuuluu kolme vääjäämätöntä asiaa: vesisade, hyttyset ja se, että puoli valtakuntaa pakkaa autonsa täyteen ja suuntaa samanaikaisesti kohti samoja järvenrantoja. Juhannusliikenne on maamme teiden suurin vuotuinen teatterinäytös. Mutta miten tämä kansallinen rituaali on muuttunut vuosikymmenten aikana?

Otetaan katsaus siihen, miten juhannusmatka taitettiin ennen – ja miten se sujuu nykyään (jos sujuu).

Ennen: Kun matkanteko oli selviytymistaistelua

Jos palataan ajassa taaksepäin vaikkapa 1970- tai 1980-luvuille, juhannusautoilu oli aivan toisenlaista extreme-urheilua. Silloin ei puhuttu adaptiivisesta vakionopeudensäätimestä, vaan pikemminkin adaptiivisesta rukoilusta.

• Pakkaamisen taidonnäyte: Lada, Fiat 127 tai Saab 99 lastattiin niin täyteen, että takajousitus makasi pohjaanlyöntikumien varassa jo pihasta poistuttaessa. Katolle sidottiin kattotelineelle valtava vuori tavaraa, joka oli suojattu pressulla ja mustekaloilla. Jos pressu alkoi lepättää moottoritiellä, se oli merkki siitä, että matkavauhti oli saavuttanut huiman 80 km/h nopeuden.
• Ilmastointi? Mikä se on? Autoissa ei ollut ilmastointia. Jos juhannuksena sattuikin olemaan lämmitä, viilennys hoidettiin kelaamalla ikkunat alas. Seurauksena oli korviahuumaava humina ja se, että takapenkille lentänyt ampiainen aiheutti välittömän perhekriisin.
• Kartturin vastuu: Navigaattorin virkaa toimitti repaleinen GT-karttakirja. Kun kuljettaja kysyi "Koska pitää kääntyä?", kartturi yritti parhaansa mukaan tihrustaa pikkuteitä samalla kun kääretortun murut ja termospullosta läikkynyt kahvi sotkivat Keski-Suomen kohdan.

Legendaarinen sääntö: Ennen vanhaan juhannusruuhkaan lähdettiin mieluiten jo torstaina kello 12, jotta "vältettäisiin ruuhkat". Lopputuloksena kaikki olivat liikkeellä yhtä aikaa, ja matka Helsingistä Heinolaan kesti neljä tuntia ilman ensimmäistäkään tietyötä.

Nyt: Digitaalista mukavuutta ja sähköistä jännitystä

Nykyään juhannusautoilu on siirtynyt analogisesta selviytymisestä digitaaliseen optimointiin. Nykyaikainen autoilija istuu ilmastoidussa kabiinissa, jossa hierova istuin pitää huolta verenkiertosta samalla kun auto käytännössä ajaa itseään jonossa. Mutta eipä nykyaikakaan aivan vailla haasteita ole.

• Ruuhkaennusteet ja tekoäly: Waze tai Google Maps ilmoittaa sekunnilleen, missä kohti nelostietä joku ajaa alinopeutta peräkärryn kanssa. Reittiopas ehdottaa luovaa kiertotietä perunapellon kautta säästääkseen kaksi minuuttia, minkä seurauksena koko autojono päätyy lopulta saman hiekkatien varteen ihmettelemään.
• Sähköautolijan logistinen palapeli: Nykyään juhannuskeskusteluissa ei vertailta bensiinin hintaa, vaan suurteholatureiden sijaintia. "Jos lataan Mikkelissä 12 minuuttia, ehdin Juvalle ennen kuin akku laskee alle 15 prosentin". Juhannusruuhka latureilla onkin nykyajan vastine sille, kun 80-luvulla jonotettiin huoltoaseman vessaan.
• Viihdetulva: Takapenkin "Joko ollaan perillä?" -valitus on korvattu tableteilla ja vastamelukuulokkeilla. Autossa vallitsee syvä, digitaalinen hiljaisuus, kunnes jonkun puhelimesta loppuu akku ja maailmanloppu koittaa ennen Mikkelin ramppia.

Mitä tilastot ja tutkittu tieto sanovat?

Vaikka muistot kultaavat ajat ja huumori auttaa kestämään jonotuksen, tilastot ja liikennetutkimus kertovat selvää kieltä: liikenneturvallisuus on ottanut jättiharppauksia.

Liikenneturvan tutkimusten mukaan suurin riski juhannusliikenteessä on edelleen sama kuin ennenkin: inhimillinen tekijä. Kiire, väsymys ja liian lyhyet turvavälit ovat ne tekijät, jotka aiheuttavat ne kuuluisat peltikolarit ja jonojen pituuden tuplaantumisen.

Tutkimukset osoittavat myös, että ohittamisella saavutettu hyöty juhannusruuhkassa on parhaimmillaankin vain muutamia minuutteja, mutta riski on moninkertainen.

KaaraTV:n vinkit Juhannusliikenteeseen

1. Älä ole se tyyppi: Älä yritä ohittaa 50 auton jonoa. Seuraavan pysähdyksen jälkeen huomaat kuitenkin olevasi saman kärryn takana kuin ennen kuolemaa halveksuvaa ohitustasi.
2. Lataa muutakin kuin akku: Lataa hermosi. Ota mukaan hyvää musiikkia, eväitä ja riittävästi juotavaa. Jos matka kestää tunnin kauemmin, se tarkoittaa vain tuntia vähemmän aikaa kuunnella anopin mökkijuttuja.
3. Tarkista auto ENNEN lähtöä: Oli kyseessä sitten rengaspaineet tai sähköauton ohjelmistopäivitys, tee se keskiviikkona. Juhannusjonossa jurnuttaessasi on myöhäistä miettiä, miksi pissapoika on tyhjä.

Hyvää, turvallista ja rauhallista juhannusta KaaraTV:n katsojille ja lukijoille – pidetään turvavälit pitkinä ja hermot viileinä!

Antti Liinpää, KaaraTV