Etanoli – Liikenteen unohdettu ekoteko vai menneisyyden jäänne?

Suomen liikennepolitiikka on viime vuodet nojannut vahvasti yhteen korttiin: sähköistymiseen. Vaikka uusien autojen myynnissä sähkö on ottanut valtikan, Suomen teillä liikkuu edelleen yli kaksi miljoonaa polttomoottoriautoa. KaaraTV:n lukija Arttu kysyykin toimituksellemme lähtettämässään viestissä aiheellisesti:

Miksi kotimainen ja uusiutuva korkeaseosetanoli (E85) on työnnetty poliittiseen paitsioon, vaikka se tarjoaisi välittömän ratkaisun vanhan autokannan päästöjen leikkaamiseen?

Ruokaa ja polttoainetta – Kiertotalouden ytimessä

Yksi sitkeimmistä myyteistä on "Food vs. Fuel" -asetelma, eli pelko siitä, että etanolin tuotanto vie ruoan ihmisten lautaselta. Nykyaikainen tuotanto on kuitenkin kaukana tästä:

• Toisen sukupolven (Gen 2) etanoli: Suomalainen osaaminen, kuten St1:n kehittämät ratkaisut, mahdollistaa etanolin valmistuksen sahanpurusta, oljesta ja jopa kauppojen hävikki-elintarvikkeista. Nämä raaka-aineet ovat jätteitä, joiden hyödyntäminen on puhdasta kiertotaloutta.
• Valkuaisrehu sivutuotteena: Kun etanolia valmistetaan viljasta, prosessissa hyödynnetään vain tärkkelys. Jäljelle jäävä massa on erittäin ravinnerikasta valkuaisrehua. Suomi on riippuvainen tuontisoijasta, ja kotimainen etanolintuotanto onkin itse asiassa tapa lisätä omavaraisuutta sekä ruoan- että energiantuotannossa.

Tekniikka: Nopea ja edullinen päästöleikkaus

Etanolin suurin valtti on sen yhteensopivuus nykyisen autokannan kanssa. Flexfuel-konversio (muutossarja) maksaa tyypillisesti 300–600 euroa, ja se mahdollistaa lähes minkä tahansa bensiiniauton ajamisen E85-polttoaineella.

• Päästövähennys: Kotimaisella jätepohjaisella etanolilla elinkaaren aikaiset CO2-päästöt putoavat jopa 80 % verrattuna fossiiliseen bensiiniin.
• Kustannustehokkuus: Valtion poistettua etanolikonversioiden hankintatuen (2022) ja sähköautotukien loppuessa, etanoli on jäänyt ilman taloudellista kannustinta. Silti se on edelleen halvin tapa yksityishenkilölle muuttaa nykyinen autonsa lähes hiilineutraaliksi.

Miksi etanoli häviää politiikassa?

Vaikka etanoli on teknisesti toimiva, se taistelee lainsäädännöllistä tuulimyllyä vastaan.

1. Päästömittaus (Tank-to-Wheel): EU:n sääntely mittaa auton päästöjä vain pakoputken päästä. Koska etanolin palamisessa syntyy hiilidioksidia (vaikka se onkin uusiutuvaa kierrosta), auto ei ole "nollapäästöinen". Sähköauto sen sijaan lasketaan nollapäästöiseksi, vaikka sähkön tuotannossa tai akun valmistuksessa syntyisi päästöjä.
2. Verotus: Suomessa E85:n valmisteverotus on suhteellisen korkea verrattuna esimerkiksi Ranskaan, jossa veroporkkanat ovat tehneet etanolista erittäin suositun. Vuonna 2025 Suomessa polttoaineverotusta on kevennetty maltillisesti, mutta ero sähkön eduksi on säilynyt valtavana.
3. Jakeluvelvoite: Suomen hallituksen päätökset laskea jakeluvelvoitetta (uusiutuvien osuutta polttoaineessa) hintatason hillitsemiseksi ovat heikentäneet biopolttoaineiden markkinanäkymiä lyhyellä aikavälillä, vaikka EU:n RED III -direktiivi velvoittaakin nostamaan uusiutuvien osuutta merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Vertailu: Sähkö vs. Etanoli (2025 näkymä)

Johtopäätös: Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin

On selvää, että sähköistyminen on liikenteen valtavirta, mutta se ei ehdi pelastaa ilmastotavoitteita yksin. Vanha autokanta uusiutuu hitaasti, ja monelle sähköauto on edelleen liian kallis investointi.

Etanoli ei ole sähkön vihollinen, vaan sen täydentäjä. Jos päättäjät haluavat todellisia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia päästövähennyksiä, E85-polttoaineen verotusta tulisi tarkistaa ja konversiotukia palauttaa. Kuten Arttu totesi: faktoihin perehtyminen ei olisi pahitteeksi.

Mitä mieltä olet? Olisiko aika palauttaa etanolikonversioiden tuki vai onko polttomoottori jo nähty?

Antti Liinpää, KaaraTV