Suomalaiset Pohjolan varovaisimpia sähköautoilijoita – MEKOn barometri paljastaa epäluulon kasvun

MEKOn tuore Mobility Barometri 2025 piirtää selkeän kuvan suomalaisesta autoilijasta: harkitseva, realistinen ja varovainen suhteessa sähköistymiseen. Tutkimuksen mukaan jo 45 prosenttia suomalaisista ei voisi kuvitella omistavansa, vuokraavansa tai edes leasing-vuokraavansa sähköautoa.

Vuonna 2022 vastaava luku oli 36 prosenttia eli epäluulo on kasvanut merkittävästi.

Samaan aikaan enemmistö suomalaisista (51 %) vastustaa EU:n suunnitelmaa, jonka mukaan uusien bensiinillä ja dieselillä toimivien autojen myynti loppuisi vuonna 2035. Kieltoa kannattaa vain joka viides.

“Sähköistyminen etenee, mutta suomalaiset suhtautuvat siihen realistisesti”

MEKO Finlandin toimitusjohtaja Sanna Reunanen näkee asenteiden taustalla ennen kaikkea taloudellisen epävarmuuden ja arjen realiteetit.

"Sähköistyminen etenee, mutta suomalaiset suhtautuvat siihen realistisesti. Moni ei koe sähköautoilua vielä aidosti saavutettavana vaihtoehtona", Reunanen sanoo.

Sähköautojen korkea hankintahinta, epävarma jälleenmyyntiarvo ja latausverkoston epätasainen kehitys korostuvat erityisesti Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien ja vaihtelevien sääolosuhteiden maassa.

"Auto on meille yhä vapauden ja itsenäisyyden symboli. Moni haluaa toimia ympäristöystävällisesti, mutta ei hinnalla millä hyvänsä", Reunanen tiivistää.

Polttomoottorikielto jakaa rajusti mielipiteitä

Suomalaiset suhtautuvat kriittisesti myös mahdollisiin rajoituksiin kaupunkien keskustoissa: kaksi kolmesta vastustaa bensiiniautojen kieltoa kaupungeissa, enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa.

Norjassa ja Tanskassa sähköautot ovat arkipäivää, mutta myös siellä vastustus on kasvussa. Todennäköisesti siksi, että sähköautojen yleistyessä latausverkko ja hinnat herättävät uusia kysymyksiä.

Tunnettu merkki ja alkuperämaa luovat turvaa

Mielenkiintoinen havainto on myös automerkin ja alkuperämaan kasvava merkitys. Vuonna 2025 jo 43 % suomalaisista sanoo, että automerkillä on heille väliä (2022: 35 %), ja 34 % pitää tärkeänä, mistä maasta auto on peräisin (2022: 25 %).

"Epävarmoina aikoina ihmiset hakevat turvaa tutusta ja luotettavasta. Auton alkuperä symboloi arvoja ja laatua. Uudet kiinalaiset sähköautomallit herättävät kiinnostusta, mutta myös epäluuloa", Reunanen arvioi.

Jakamistalous etenee hitaasti – nuoret poikkeus

Vaikka jakamistaloudesta puhutaan paljon, autonjakopalveluiden käyttö on Suomessa Pohjoismaiden vähäisintä. Vain seitsemän prosenttia käyttää palveluja kuten Omago tai 24Go, kun taas Norjassa luku on 17 %.

Toisaalta joka neljäs alle 35-vuotias on käyttänyt tai harkitsee autonjakopalvelua. Merkki hitaasta mutta sukupolvittaisesta muutoksesta.

Miksi Suomi erottuu?

Barometrin mukaan Suomi on Pohjolan skeptisin maa sähköautoilun suhteen. Pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja latausverkoston hajanaisuus tekevät sähköautoilusta haastavampaa kuin tiheämmin asutuissa maissa. Myös korkea korkotaso ja inflaatio ovat syöneet kotitalouksien ostovoimaa.

Suomalainen suhtautuminen autoiluun on ennen kaikkea käytännönläheistä – auto nähdään arjen välttämättömyytenä, ei niinkään kulutushyödykkeenä tai statussymbolina.

Huoltoa tarvitaan aina

Vaikka teknologia muuttuu, autot tarvitsevat edelleen huoltoa ja korjausta. MEKOn verkostoon kuuluu yli 1 000 korjaamoa kahdeksassa maassa, ja yhtiö kouluttaa jatkuvasti uusia sähköajoneuvoasiantuntijoita.

"Haluamme olla kattavin kumppani kaikille, jotka ajavat, korjaavat ja huoltavat ajoneuvoja, riippumatta siitä, millaista teknologiaa konepellin alta löytyy", Reunanen summaa.

Faktoja: Mobility Barometri 2025

• Tutkimusaika: 3.–13.7.2025
• Vastaajia: 4 006 yli 18-vuotiasta Pohjoismaista
• Maat: Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska
• Toteuttaja: Demoskop MEKOn toimeksiannosta

Yhteenveto:
MEKOn barometri kertoo ajankuvan muutoksesta. Sähköautot eivät ole menettäneet kiinnostavuuttaan, mutta suomalaisten suhtautuminen on muuttunut varovaisemmaksi, ehkä jopa realistisemmaksi.

Kun arki, sää ja talous asettavat rajoja, päätöksiä ei tehdä ideologian vaan käytännön perustein.

Antti Liinpää, KaaraTV