Sähköautopalot faktojen valossa – harvinaisia mutta näyttäviä

Viime päivinä suomalaisessa mediassa on uutisoitu useista sähköautojen paloista. Jokainen tapaus saa näkyvyyttä, sillä sähköauton palaessa kyse ei ole tavallisesta moottoripalon tilanteesta. Mutta kuinka yleisiä nämä palot todellisuudessa ovat?

KaaraTV kokosi viranomais- ja tutkimuslähteet, jotta keskustelu perustuisi faktoihin, ei pelkoon.

Tutkimusten ja viranomaistilastojen perusteella sähköautojen palot ovat selvästi harvinaisempia kuin polttomoottoriautojen.

Tarkka ero vaihtelee maittain ja tilastointitavoista, mutta yleinen suunta on kiistaton: sähköauton palo on useita kertoja harvinaisempi kuin polttomoottoriauton palo.

Suomessa Pelastusopiston PRONTO-tietokannan pohjalta tehty analyysi (Vesa Linja-Aho 2023) kattoi vuodet 2015–2023.

Tulokset:

• 44 tapausta sähkö- tai hybridiautojen paloja kahdeksan vuoden aikana.
• Ilmaantuvuus 2020-luvulla arviolta 0,2–0,9 paloa / 10 000 ajoneuvoa / vuosi, eli alle yksi tapaus kymmentätuhatta autoa kohti.

Vertailun vuoksi tavallisten henkilöautojen palot Suomessa yltävät useisiin tuhansiin vuodessa.

Kansainvälinen tilanne

Saman suuntainen kehitys näkyy muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa.

Ruotsi (MSB, 2024):
Vuonna 2024 Ruotsissa raportoitiin noin 3 100 henkilöauton paloa, joista 40 tapausta liittyi sähkö- tai hybridiautoihin.

6 tapausta / 100 000 sähköautoa. Erittäin matala taso kansainvälisesti.

Norja (DSB, 2023):
Vuonna 2022 429 autopalosta 20 oli sähköautoja.
Norjan sähköautokanta on suuri, mutta tulipalojen määrä on pysynyt pienenä.

Iso-Britannia:
Virallisia koko maan tilastoja ei ole, mutta esimerkiksi Lontoon pelastuslaitos raportoi vuonna 2023: 7 täyssähköauton paloa, kun vastaavasti 493 bensiinikäyttöistä ja 138 dieselautoa syttyi tuleen.

Kaikissa maissa yhteinen johtopäätös on sama: polttomoottoriauto syttyy moninkertaisesti useammin kuin sähköauto.

Mikä sähköauton sytyttää?

Viranomaisten ja tutkijoiden (NFPA, NTSB, DSB, TÜV) mukaan sähköautojen paloilla on yleensä viisi juurisyytä:

1. Akun sisäinen kennovika. Esimerkiksi ylikuumeneminen, törmäys tai valmistusvirhe.
2. Latauslaitteen tai kaapelin sähkövika. Kulunut liitin tai maadoituksen puute.
3. Jälkilämpö törmäyksen jälkeen. Ns. thermal runaway voi alkaa jopa 24 tunnin viiveellä.
4. Kosteus tai alustan vauriot. Mekaaninen isku akkupakettiin.
5. Lämpötilanhallinnan häiriö latauksessa. Etenkin kovalla pakkasella.

Kun akku syttyy, sen sammutus ei ole yksinkertaista.

Sähköauton akku voi vaatia kymmeniä kuutioita vettä ja useiden tuntien jäähdytyksen ja valvonnan, jotta estetään mahdollinen uudelleensyttyminen.

Miksi polttomoottoriauto palaa?

Polttomoottoriautojen palot ovat arkipäiväisiä, mutta vähemmän uutisoituja.
Yleisimmät syyt ovat:

• Polttoainevuodot ja kipinät (40–50 % tapauksista).
• Sähköviat ja oikosulut vanhoissa johtosarjoissa.
• Öljyvuodot ja kuumat pakoputket.
• Huollon laiminlyönti tai jälkiasennukset.

Polttomoottoriautoja palaa Suomessa edelleen tuhansia vuodessa, mutta nämä tapaukset jäävät usein otsikoiden ulkopuolelle.

Sammutus ja pelastuslaitosten varautuminen

Sähköautopalot vaativat erityiskalustoa ja koulutusta. Useilla pelastuslaitoksilla on kontti- tai upotusratkaisuja akkujen jälkijäähdytykseen, mutta niiden käyttö perustuu tapauskohtaiseen harkintaan.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen pelastuslaitos on käyttänyt vesikonttia sähköautojen turvalliseen jäähdytykseen.

Sammutuksessa noudatetaan SPPL:n ohjeistusta (2022), joka korostaa turvallista eristystä ja pitkää valvontaa.

Pelastusopiston mukaan laajoja rakennuspaloja, joiden lähtösyy olisi sähköauto, ei ole tunnistettu suomalaisissa viranomaisraporteissa.

Tämä kertoo siitä, että riskit ovat hallinnassa, kun palotilanteisiin valmistaudutaan oikein.

Tulevaisuus: turvallisemmat akut ja parempi valvonta

Uudet LFP- (litium-rautafosfaatti) ja natriumioniakut ovat kemiallisesti vakaampia kuin aikaisemmat NCM- ja NCA-tyypit.

Lisäksi auton ohjelmisto ohjaa akun lämpötilaa yhä tarkemmin, ja latausinfran turvallisuusvaatimukset (SESKO, Tukes) ovat tiukentuneet.

Samalla on hyvä muistaa, että nopeat 350 kW -lataukset lisäävät lämpörasitusta, mikä tekee valmistuslaadusta ja jäähdytyksestä entistä tärkeämpiä.

Suuntaus on silti myönteinen: sähköautojen paloriski pienenee vuosi vuodelta.

Johtopäätös

Sähköauto palaa harvoin, mutta näyttävästi. Suurin ero polttomoottoriautoon on tekninen, ei määrällinen.

Kun sähköauto syttyy, se on uutinen. Kun polttomoottoriauto syttyy, se on arkea.

Antti Liinpää, KaaraTV

Lähteet

• Pelastusopisto / PRONTO (2015–2024)
• Vesa Linja-Aho (2023): Perceived and Actual Fire Safety – Case of Hybrid and Electric Vehicle Fires in Finland 2015–2023
• MSB, Ruotsi (2025): Brand i fordon – statistik 2024
• DSB, Norja (2023): vuosiraportti autopaloista
• SPPL-ohje 12/2022: Sähköauton palo pysäköintilaitoksessa
• SESKO-lataussuositus (SFS 6000-7-722)
• NFPA & NTSB (USA) – EV fire incident data
• Euro NCAP & TÜV – ajoneuvojen turvallisuusraportit
• Yle 2020: Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sähköautokontti