Rinnakkais- ja sarjahybridin ero – mikä hybridityyppi sopii sinulle parhaiten?

Hybridiauto ei ole enää mikään erikoisuus. Markkinoilla on kuitenkin useita erilaisia hybridijärjestelmiä, ja niiden toimintaperiaatteet eroavat toisistaan merkittävästi.

Kun puhumme rinnakkais- ja sarjahybrideistä, tarkoitamme kahta perustavanlaatuista tapaa hyödyntää sähkömoottorin ja polttomoottorin yhteistyötä auton liikkeelle saamiseksi.

Mutta miten nämä kaksi eroavat toisistaan, ja mitä kuljettaja oikeasti kokee?

Rinnakkaishybridi – voimaa molemmista moottoreista yhtä aikaa

Rinnakkaishybridi (engl. parallel hybrid) on yleisin hybridijärjestelmä. Siinä sähkömoottori ja polttomoottori voivat kumpikin liikuttaa autoa suoraan, joko yhdessä tai erikseen.

Järjestelmä osaa valita kulloinkin taloudellisimman ja tehokkaimman tavan tuottaa vetovoimaa. Esimerkiksi kaupunkiajossa sähkömoottori voi yksin liikuttaa autoa, kun taas moottoritienopeuksissa polttomoottori ottaa pääroolin.

Kun tarvitaan nopeaa kiihtyvyyttä, molemmat moottorit toimivat samanaikaisesti, jolloin käytettävissä on enemmän vääntöä ja tehoa.

Tyypillisiä rinnakkaishybridejä:

• Toyota Hybrid Synergy Drive (esim. Corolla, RAV4)
• Hyundai ja Kia Hybrid (HEV ja PHEV)
• Honda e:HEV (sarja–rinnakkaishybridi, jossa polttomoottori voi kytkeytyä suoraan vetoon korkeissa nopeuksissa)

Edut:

• Hyvä hyötysuhde vaihtelevissa olosuhteissa
• Pystyy hyödyntämään sähköä myös moottoritiellä
• Tunne ajossa lähellä tavallista bensiiniautoa

Haitat:

• Moottorirakenne monimutkainen
• Polttomoottori käy usein myös lyhyillä matkoilla

Sarjahybridi – sähkö ajaa, bensa lataa

Sarjahybridi (engl. series hybrid) toimii eri logiikalla: vain sähkömoottori pyörittää vetopyöriä, ja polttomoottori toimii generaattorina, joka tuottaa sähköä akkuun tai suoraan sähkömoottorille.

Tämä tarkoittaa, että auton vetojärjestelmä on täyssähköinen, vaikka mukana onkin bensiinimoottori. Polttomoottori ei siis koskaan vie autoa mekaanisesti eteenpäin – se vain ylläpitää akun varauksen.

Tunnetuin sarjahybridi on Nissanin e-Power-järjestelmä, jota käytetään esimerkiksi Qashqaissa ja X-Trailissa. Samankaltaista periaatetta on hyödynnetty myös BMW i3 REX-mallissa ja osittain Opel Amperassa, jossa polttomoottori toimii pääasiassa generaattorina mutta voi tietyissä tilanteissa osallistua vetoon.

Edut:

• Ajo tuntuu täysin sähköautolta: välitön reagointi, hiljaisuus ja tasaisuus
• Polttomoottorin kierrosluku ei riipu ajonopeudesta
• Kulutus pysyy alhaisena kaupunkiajossa

Haitat:

• Moottorin ääni voi tuntua irralliselta kiihdytyksissä
• Tehontarpeen kasvaessa generaattorin kapasiteetti voi rajoittaa suorituskykyä
• Pitkillä moottoritieväleillä kulutus voi olla korkeampi kuin rinnakkaishybridillä

Kumpi on parempi?

Kysymys ei ole yksiselitteinen.

Sarjahybridi loistaa kaupunkiajossa ja lyhyillä matkoilla, joissa moottori käy harvoin ja ajaminen on lähes päästötöntä.

Rinnakkaishybridi on monipuolisempi pitkille matkoille ja sekalaiseen ajoon, sillä se hyödyntää molempien moottoreiden vahvuudet suoraan vetoon.

Jos siis suurin osa ajosta tapahtuu kaupungissa, sarjahybridi voi olla miellyttävämpi ja energiatehokkaampi.

Jos taas kilometrejä kertyy paljon ja maantieajoa on runsaasti, rinnakkaishybridi tarjoaa usein paremman kulutustehokkuuden.

Lopuksi

Hybriditeknologia ei ole yksinkertainen mustavalkoinen ratkaisu.
Rinnakkais- ja sarjahybridit ovat kaksi eri reittiä samaan tavoitteeseen – vähentää päästöjä ja kulutusta ilman, että kuljettajan tarvitsee ladata autoaan pistorasiasta.

Monet modernit hybridit, kuten Toyotan, Lexuksen ja Hondan järjestelmät, ovat sarja–rinnakkaishybridejä, jotka voivat toimia molemmilla tavoilla tilanteen mukaan.

Autoilijan kannattaakin aina perehtyä siihen, mikä hybridityyppi on kyseessä – sillä se määrittelee, miltä auto tuntuu ja käyttäytyy arjessa.

Antti Liinpää, KaaraTV