Suomen autokanta on kuin hienoa viiniä – se vain vanhenee, mutta kukkaro ei kiitä
Suomen autokanta vanhenee kiihtyvää tahtia, ja uusia autoja rekisteröidään enää puolet siitä mitä muualla Euroopassa. Mutta onko romutuspalkkio se kauan odotettu pelastusrengas? Sukelsimme vuoden 2025 karuihin tilastoihin ja poimimme sieltä ne harvat valonpilkut.
Suomalainen autokauppa on kuin talvinen aamu: käynnistyminen on hidasta, akku on vähän hyytynyt ja naapuri (eli muu EU) on jo ehtinyt moottoritielle. Vuosi 2025 oli uusien autojen myynnille kylmää kyytiä, mutta vuosi 2026 lupaa jo hieman lämpimämpiä puhalluksia romutuspalkkion muodossa.
Jos katsot ikkunasta ulos ja näet naapurin pihassa auton, jonka teknologia muistuttaa enemmän lankapuhelinta kuin älypuhelinta, et ole yksin. Autoalan Tiedotuskeskuksen tuoreet luvut kertovat karua kieltä: Suomen autokannan keski-ikä on kivunnut jo 13,9 vuoteen. Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla meno on vieläkin nostalgisempaa, sillä siellä autojen keski-ikä huitelee reilusti yli 15 vuoden.
Tilastotaikuutta ja "haamuautojen" hävitys
Traficom yritti piristää tilastoja reippaalla otteella ja poisti rekisteristä noin 105 000 ”näkymätöntä” autoa – sellaisia, joita ei oltu katsastettu tai verotettu vuosikausiin. Näiden autovanhusten keski-ikä oli kunnioitettavat 35 vuotta.
Tämä suursiivous laski autokannan tilastollista keski-ikää näennäisesti 13,2 vuoteen, mutta katsastusmiehen silmää on vaikea hämätä. Todellisuudessa autokantamme vanheni viime vuonna entisestään.
Kun EU:ssa rekisteröidään keskimäärin 24 uutta autoa tuhatta asukasta kohden, meillä Suomessa lukema on vaatimattomat 12. Olemme siis autokaupan peränpitäjiä, mutta ainakin olemme uskollisia vanhalle raudalle.
Romutuspalkkio: 2 000 euroa uuteen uskoon?
Vuodelle 2026 ladataan nyt kovia odotuksia. Hallituksen romutuspalkkio on otettu vastaan kuin ämpärit marketin avajaisissa: tammikuun alussa hakemuksia oli jätetty jo 244 kappaletta.
Mielenkiintoista on, että yli puolet romuttajista on suuntaamassa suoraan sähköautoilun ihmeelliseen maailmaan. Kun tähän lisätään ansiotuloveron alennukset ja sähköisten työsuhdeautojen veroporkkanat, jotka jatkuvat aina vuoteen 2029 asti, saattaa autoliikkeissä alkaa taas kuulua muutakin kuin myyjän kengän narsketta.
"Yritysten hankkimien autojen merkitys on autokaupalle erityisen suuri kuluttajakysynnän ollessa vielä heikkoa", muistuttaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala.
Pakettiautot olivat vuoden 2025 todelliset sankarit
Vaikka henkilöautokauppa sakkasi, pakettiautot porskuttivat menemään kuin vanha diesel-Hiace konsanaan. Paitsi, että ne olivat yhä useammin sähköisiä. Pakettiautojen kauppa kasvoi 7,2 prosenttia, ja lähes joka viides uusi "paku" kulkee jo sähköllä.
Myös kuorma-autopuolella odotellaan sähköistä piristystä, kunhan ajokorttilaki saadaan päivitettyä niin, että raskaampaakin sähköautoa saa ajaa tavallisella B-kortilla.
Käytettyjen kauppa käy kuumana
Jos uuden auton tuoksu ei vielä hivele nenää, ei hätää: suomalaiset rakastavat käytettyjä autoja. Viime vuonna omistajaa vaihtoi huimat 643 000 käytettyä henkilöautoa. Erityisen vilkasta kauppa oli yksityisten välillä, missä edullisemmat hintaluokat liikkuivat vikkelästi.
Summa summarum: Suomalainen autoilija on sitkeä sissi. Me ajamme vanhoilla autoilla, kunnes ne poistetaan rekisteristä viranomaisvoimin, mutta samalla sähköistymme vauhdilla, varsinkin jos työnantaja tai valtio antaa siihen pienen tönäisyn.
Antti Liinpää, KaaraTV
