Selvitys: Sähköautoilulla merkittävä potentiaali alentaa sekä liikenteen kustannuksia että päästöjä – mutta onko kuva liian optimistinen?

Tampereen yliopiston tuore selvitys lupaa sähköautoilulle jättimäisiä hyötyjä: jopa 6,6 miljardin euron säästöjä ja huomattavasti halvempia päästövähennyksiä kuin jakeluvelvoitteen kiristäminen.

Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja kuinka realistisia oletukset ovat Suomen liikennejärjestelmässä?

Miljardisäästöt vai kaunis laskuharjoitus?

Sähköinen liikenne ry:n tilaaman selvityksen mukaan täyssähköautojen lisääminen voisi tuottaa Suomelle 6,6 miljardin euron säästöt vuoteen 2035 mennessä.

Laskelmat perustuvat siihen, että sähköautot vähentävät päästöjä kustannustehokkaammin (102 €/t) kuin jakeluvelvoite (197 €/t).

Optimistisessa skenaariossa kustannukset voivat jopa kääntyä miinukselle, jos sähköautojen hinnat laskevat riittävästi. Tällöin yhteiskunta saisi "hyvitystä" jokaisesta vähennetystä tonnista hiilidioksidia.

Mutta: laskelmat nojaavat oletuksiin, jotka eivät välttämättä toteudu. Esimerkiksi akkujen hintakehitystä on vaikea ennustaa, ja EU:n ilmastopolitiikan suunta voi muuttua nopeastikin.

Energiansäästö – kaksi Olkiluotoa

Selvityksen mukaan sähköautopainotteinen liikenne säästäisi energiaa yli 33 TWh kymmenessä vuodessa – enemmän kuin kahden Olkiluoto 3 -ydinvoimalan vuosituotanto.

Vuonna 2035 energiankulutus olisi sähköautovetoisessa skenaariossa 12 TWh nykyistä alempi.

Tämä kuulostaa vakuuttavalta, mutta energiamurroksessa on otettava huomioon myös sähköntuotannon riittävyys, siirtoverkkojen kapasiteetti ja kulutuspiikkien hallinta.

Hyödyt logistiikalle – mutta miten rekat sähköistyvät?

Selvityksen mukaan kuorma-autoilun kustannukset olisivat sähköajoneuvoilla 300 miljoonaa euroa pienemmät kuin jakeluvelvoitevetoisessa mallissa.

Tämä toisi merkittävää kilpailuetua logistiikkaan.

Kysymys kuuluu: kuinka realistista on raskaan liikenteen sähköistyminen aikataulussa, kun esimerkiksi vetypolttokennot ja raskaat akkuteknologiat ovat vasta kehitysvaiheessa?

Kriittinen kysymys: kuka maksaa siirtymästä?

Vaikka yhteiskunta hyötyisi pitkällä aikavälillä, lyhyellä tähtäimellä kustannukset voivat kasautua kuluttajille.

Uuden sähköauton hinta on edelleen korkea, latausinfran rakentaminen etenee, mutta haja-asutusseuduilla hitaasti, ja käytettyjen sähköautojen markkina on vasta muodostumassa.

Autoilijan arjessa ratkaisevaa ei ole megawatit tai miljardit, vaan se, saako perhe käyttöönsä kohtuuhintaisen, luotettavan ja toimivan auton. Sähköistymisen onnistuminen riippuu siitä, milloin tämä yhtälö todella toteutuu.

Fossiiliriippuvuuden purku – aikataulu kireä

Suomen on puolittettava fossiilisten polttoaineiden käyttö vuoteen 2030 mennessä ja vähennettävä se kolmasosaan vuoteen 2035 mennessä. Selvityksen mukaan nykyiset politiikkatoimet eivät riitä.

Tämä tarkoittaa väistämättä uusia päätöksiä, joko jakeluvelvoitteen kiristämistä, sähköautoilun voimakkaampaa tukemista, tai molempia.

Yhteenveto

Tampereen yliopiston selvitys tuo pöytään rohkaisevia lukuja sähköautoilun taloudellisista ja ympäristöhyödyistä. Se piirtää kuvan, jossa sähköistyminen ei ole vain välttämätön päästövähennyskeino, vaan myös yhteiskunnallisesti halvin ratkaisu.

Silti kriittisiä kysymyksiä jää: kuinka nopeasti sähköautojen hinnat laskevat, miten raskas liikenne sähköistyy, ja kenen kukkarolle siirtymän alkuvaiheen kustannukset lopulta kaatuvat?

Suomen tie kohti hiilineutraalia liikennettä 2035 on pitkä, ja varmaa on vain se, että autoilijan arjessa kysymys ei ole kaavioiden miljardeista, vaan siitä, mikä auto sopii pihaan, ja millä hinnalla.

Antti Liinpää, KaaraTV