Sähköautot kasvattavat osuuttaan – mutta missä viipyy todellinen autokannan uudistus?
Ladattavien autojen osuus uusista rekisteröinneistä on kasvanut viidessä vuodessa räjähdysmäisesti, mutta vanha autokanta hidastaa Suomen siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen. Missä viipyy pysyvä romutuspalkkio ja sähköistymisen kansallinen strategia?
Heinäkuu 2025 toi piristystä uusien autojen ensirekisteröinteihin, mutta suurempi kuva kertoo edelleen murheellista kieltä: autokauppa Suomessa käy yhä historiallisen hiljaisesti, ja liikenteen sähköistyminen etenee pääosin ilman kansallista strategista tukea.
Autoalan Tiedotuskeskuksen tuoreen tilaston mukaan ladattavien henkilöautojen osuus ensirekisteröinneistä on noussut viidessä vuodessa yli kaksinkertaiseksi – mutta autokannan uudistuminen kokonaisuudessaan matelee.
Täyssähköautojen osuus yli kolmanneksen – käytettyjä myydään lähes entiseen tahtiin
Vuoden 2025 heinäkuussa ensirekisteröitiin 5425 henkilöautoa, mikä on 4,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Täyssähköautojen osuus oli 34,4 % ja ladattavien hybridien 21,2 % – yhteensä ladattavia autoja oli jo yli 55 % kaikista uusista henkilöautoista. Vielä viisi vuotta sitten, vuonna 2020, nämä luvut olivat vaatimattomat: 4,4 % täyssähköisiä ja 13,7 % ladattavia hybridejä.
Käytettyjen henkilöautojen kauppa sen sijaan pysyy vakaana. Tammi-heinäkuussa myytiin liikkeistä 0,1 % enemmän käytettyjä henkilöautoja kuin viime vuonna – ladattavien osuus käytettyjen kaupasta oli 19,8 %. Tämä kertoo siitä, että vaihtoautojen kysyntä säilyy, mutta sähköistyminen tulee sinne hitaammin.
Autoalan toive: romutuspalkkiokampanja voisi herättää markkinat
Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala peräänkuuluttaa romutuspalkkiokampanjaa, joka uudistaisi autokantaa, parantaisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi päästöjä. Lausalan mukaan kampanja voisi lisätä uusien autojen myyntiä jopa 9000–10 000 kappaleella, mikä olisi kaivattu piristysruiske alavireisille markkinoille.
Autoalan toiveita on kuultu: Hallitus on esittänyt romutuspalkkiota ajalle 1.1.2026-31.12.2027, ja se voisi alkaa jo 1.10.2025. Palkkio on tarkoitettu kannustamaan vanhojen autojen romuttamista ja uusien, vähäpäästöisten autojen hankintaa.
Kriittinen huomio on kuitenkin se, että tällaisia kampanjoita on Suomessa toteutettu liian harvoin ja liian pienellä mittakaavalla. Romutuspalkkio ei ole vakiintunut osaksi kestävää liikennepolitiikkaa, vaikka autoalan laskelmien mukaan sen hyödyt olisivat moninkertaiset – myös valtion verotulojen kannalta.
Pakettiautojen sähköistyminen kiihtyy – kiitos vanhan hankintatuen
Pakettiautojen rekisteröintimäärät ovat hienoisessa kasvussa: 629 uutta pakettiautoa heinäkuussa 2025, mikä on 6,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko alkuvuoden aikana kasvu on ollut 7,1 %.
Erityisen huomionarvoista on, että viidennes uusista pakettiautoista on ladattavia – joista 16,9 % on täyssähköisiä. Vielä viisi vuotta sitten täyssähköisten osuus oli vain 1,0 %. Tämän muutoksen taustalla on vuosina 2022–2024 tarjottu vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki, jota ei kuitenkaan enää jatkettu.
Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio painottaa, että paketti- ja kuorma-autokannan sähköistymistä tulisi tukea jatkossa esimerkiksi EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoilla, erityisesti kohdentamalla tuki alle 10 hengen mikroyrityksille, jotka muodostavat 70 % kuljetusalan toimijoista Suomessa.
Kuorma- ja linja-autojen ensirekisteröinnit romahtivat
Toinen puoli kolikosta on synkempi. Kuorma-autojen ensirekisteröinnit laskivat tammi-heinäkuussa peräti 22,1 % ja linja-autojen 20,7 %.
Tämä voi kieliä logistiikka-alan investointivarovaisuudesta, taloudellisesta epävarmuudesta – ja ennen kaikkea valtion ohjauksen puutteesta, joka jarruttaa vihreää siirtymää raskaan liikenteen osalta.
Kriittinen kysymys: kuka uudistaa Suomen autokannan?
Sähköautojen nousu on kiistaton. Mutta pitäisikö hallituksen ja viranomaisten katsoa peiliin, kun suomalainen autokanta vanhenee edelleen, päästöt jäävät korkeiksi ja uusi teknologia jää monien ulottumattomiin?
Suomi kulkee sähköistymisessä samaa tahtia Ruotsin kanssa, mutta selvästi Norjan ja Tanskan jäljessä. Norjassa ladattavat autot kattavat jo lähes koko uusien autojen markkinan, koska valtio on määrätietoisesti ohjannut kuluttajien valintoja – verovapaudella, tuilla ja pitkän aikavälin strategialla.
Suomessa taas puhutaan romutuspalkkiosta ja ollaan huolissaan siitä, että sähköautot eivät myy. Ehkäpä syy on siinä, ettei niiden ostamista ole tehty tarpeeksi houkuttelevaksi.
Antti Liinpää, KaaraTV
