Sähköauton akku ei ole öljypohja – Miksi "nollariski" on vaarallinen harhaluulo Suomen teillä?

Sosiaalisessa mediassa käydään vilkasta keskustelua sähköautojen kestävyydestä Suomen talvessa. Eräässä KaaraTV:n julkaisuun tulleessa kommentissa kiteytyi monen autoilijan ajatusmalli:

"Moni harkitsee". Teitä pitkin ajelemalla riski on nollissa. Ihan kuten vanhanaikaisilla autoilla öljypohjan hajottaminen. – Antti Väre

Tämä on ymmärrettävä, mutta petollinen vertaus. Vaikka ajaisimme samoja teitä kuin ennenkin, auton alla kulkeva teknologia on muuttunut radikaalisti.

Väite siitä, että sähköauton akuston vaurioitumisriski olisi verrattavissa polttomoottoriauton öljypohjan kolhuun, on vaarallinen. Seuraavassa avaamme, miksi nämä kaksi asiaa eivät ole vertailukelpoisia, ja miksi Suomen rapistuva tiestö tekee sähköautoilijasta haavoittuvamman kuin moni uskoo.

Öljypohja vs. Korkeajänniteakusto: Kustannusten ja riskin valtava kuilu

Kun perinteisen polttomoottoriauton öljypohja osuu routapattiin tai kiveen, seurauksena on yleensä lommo tai halkeama. Öljyt valuvat tielle, matka keskeytyy ja edessä on hinaus.

Korjaus on kuitenkin suoraviivainen: uusi öljypohja maksaa satoja euroja, töineenkin harvoin yli tuhatta euroa. Auto on ajossa taas parin päivän päästä.

Sähköautossa tilanne on toinen.

1. Hinta: Sähköauton akusto on auton kallein yksittäinen komponentti, usein 15 000 – 30 000 euron arvoinen.
2. Korjauskelvottomuus: Jos akuston suojakuoreen tulee syvä lommo, valmistajan ohjeistus on usein ehdoton: koko akusto on vaihdettava. Pienikin vaurio kotelossa voi tarkoittaa kosteuden pääsyä akuston sisään tai kennojen mekaanista vauriota.
3. Lunastusriski: Koska akuston vaihto on niin kallista, vakuutusyhtiö lunastaa sähköauton huomattavasti herkemmin pohjakosketuksen jälkeen kuin polttomoottoriauton.
4. Turvallisuus: Vaurioitunut akku on tulipaloriski (thermal runaway), jota öljypohja ei ole.

Suomen tiestön kunto on tutkitusti heikentynyt, kuten MTV Uutiset hiljattain uutisoi. Jääpolanteet, syvät routakuopat ja irtokivet eivät ole "off-roadia", vaan arkipäivää valtateillä. Siksi puheet "nollariskistä" ovat liioittelua.

Riski on olemassa, ja sen taloudelliset seuraukset ovat massiiviset verrattuna polttomoottoriaikaan.

Jos riski on suuri, miksi panssarointi ei ole automaattinen ratkaisu?

Tässä tullaan sähköautoilijan dilemman ytimeen. Jos akusto on kallis ja tiet huonoja, maalaisjärki sanoo: "Laita sinne rautaa suojaksi."

Tämä "suomalainen maalaisjärki" voi kuitenkin tulla kalliiksi. Traficom varoitti hiljattain, että jälkiasenteinen pohjapanssari ei ole sähköautossa vain "lisäpeltiä". Se on interventio auton monimutkaiseen lämmönhallinta- ja turvajärjestelmään.

KaaraTV selvitti, miksi lisäsuoja voi olla lääke, joka on pahempi kuin itse tauti:

1. Akku tukehtuu "talvitakin" alla

Sähköauton akun pohjalevy ei ole vain passiivinen suoja, vaan usein aktiivinen jäähdytyselementti. Kun tämän päälle ruuvataan tarvikepanssari, väliin jäävä ilmarako toimii eristeenä – kuin pukisi autolle talvitakin kesähelteellä.

• Seuraus: Pikalataus hidastuu, koska akku ei jäähdy. Pitkässä juoksussa ylilämpö lyhentää akuston elinikää.

2. Kolariturvallisuus voi vaarantua

Autot on suunniteltu rypistymään hallitusti. Jäykkä, jälkiasenteinen metallilevy voi muuttaa korin käyttäytymistä törmäyksessä tavoilla, joita tehdas ei ole testannut.

Pahimmassa tapauksessa panssari estää moottorin tai akuston hallitun liikkumisen kolaritilanteessa ja ohjaa voimia kohti matkustamoa.

3. Hengenvaara asennuksessa

Pohjamuovien alla kulkee oransseja korkeajännitekaapeleita. Väärin porattu reikä tai liian pitkä ruuvi voi osua jännitteisiin osiin. Tästä syystä Traficom linjasi, että nämä työt vaativat sähkötyöturvallisuusosaamista (SFS6002).

"Tee-se-itse" -asennus on todellinen turvallisuusriski.

4. Piilevä korroosio

Lisäsuojan ja auton oman pohjan väli on täydellinen muhimispaikka suolavedelle ja kuralle. Koska väli ei tuuletu, korroosio voi iskeä akun alkuperäiseen koteloon tai liittimiin täysin piilossa katseilta.

Yhteenveto: Miten toimia?

Sähköauton akuston riski on selvästi isompi kuin polttomoottoriauton öljypohjan. Ei välttämättä osuman todennäköisyyden, vaan sen seurausten vuoksi.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole "sokeasti" tehty panssarointi.

• Aja varoen: Tiedosta, että autosi kallein osa on "tarjottimella" akselien välissä.
• Vältä tarvikeosia: Älä asennuta yleismallin panssareita, ellei valmistaja takaa niiden yhteensopivuutta lämmönhallinnan ja kolariturvallisuuden kanssa.
• Kysy merkkihuollosta: Selvitä, onko autollesi olemassa autovalmistajan hyväksymää, vahvistettua pohjalevyä.

Sähköautoilu Suomessa vaatii uudenlaista asennoitumista, sekä ratin takana että korjaamolla.

Aiheesta lisää:

Traficom varoittaa: Sähköautojen “omat viritykset” ja jälkiasenteiset akkupanssarit voivat olla vakava turvallisuusriski

Traficom on saanut tietoa sähköautojen korkeajännitejärjestelmiin tehdyistä luvattomista muutoksista ja jälkiasenteisista akkupanssareista. Virasto muistuttaa, että säästösyistä tehdyt “omat viritykset” voivat aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin ja rikkoa ajoneuvon tyyppihyväksynnän.

KaaraTVAntti Liinpää

Sähköauton akuston lisäsuojaus: Järkevä turva Suomen talveen vai kallis virhe?

Sähköauton pohjan suojaaminen jälkiasenteisella panssarilla kuulostaa Suomen talvessa järkevältä, mutta se voi olla virhe. Lisälevy voi estää akun jäähdytyksen, sekoittaa kolariturvallisuuden ja aiheuttaa piilevää korroosiota.

KaaraTVAntti Liinpää

Antti Liinpää, KaaraTV