Sähköautojen latausinfrassa piilee merkittävä kyberuhka – häiriö voi horjuttaa jopa energiajärjestelmän vakautta
Asiantuntijayritys varoittaa, että sähköautojen latausinfrastruktuuri on altis kyberhyökkäyksille. Latauspisteiden haavoittuvuudet voivat horjuttaa energiajärjestelmän vakautta ja vaarantaa koko yhteiskunnan toiminnan.
Sähköautojen latausinfrastruktuuri kehittyy vauhdilla, mutta kyberturvallisuus ei pysy mukana. Alan asiantuntijayritys varoittaa, että latausasemien haavoittuvuudet voivat horjuttaa jopa koko energiajärjestelmän vakautta. Miksi latauspisteet ovat houkutteleva kohde hyökkäyksille ja mitä EU-sääntely vaatii operaattoreilta?
Sähköautojen määrä kasvaa Suomessa ja maailmalla kovaa vauhtia. Yhtä nopeasti laajenee myös latausinfrastruktuuri, joka mahdollistaa miljoonien ajoneuvojen liikkumisen tulevaisuudessa. Mutta samalla kun latureita nousee katujen varsille, kauppakeskusten pihoille ja omakotitalojen pihoille, kyberturvallisuus ei ole pysynyt mukana kehityksessä.
Kyberturvallisuusasiantuntija Fortinet varoittaa, että sähköautojen latausverkoston haavoittuvuudet voivat muodostaa merkittävän uhan koko energiajärjestelmän vakaudelle.
Jos latausjärjestelmät joutuisivat kyberhyökkäyksen kohteeksi, seuraukset eivät rajoittuisi pelkästään autoilijoihin. Pahimmillaan vaarassa olisi yhteiskunnan huoltovarmuus.
Miksi sähköautojen latausinfrastruktuuri on kyberhyökkäyksille houkutteleva kohde?
- Järjestelmien haavoittuvuudet
Latausteknologiaa ja uusia pisteitä otetaan käyttöön ennätysvauhdilla, usein kustannuspaineiden alla. Tämä voi johtaa siihen, että tietoturva jää puutteelliseksi. Haavoittuvuudet avaavat oven kyberrikollisille, jotka voivat päästä käsiksi järjestelmiin ja lamauttaa ne. - Monimutkainen toimitusketju
Latausinfran ekosysteemiin kuuluu laitevalmistajia, operaattoreita, sähköverkon ylläpitäjiä ja palveluntarjoajia. Kun ketju on pitkä ja monivaiheinen, myös riskipisteitä syntyy paljon. Jos yksikin osa pettää, hyökkäys voi levitä nopeasti laajalle. - Tietoliikenneprotokollien haasteet
Latauspisteiden ja autojen välinen kommunikointi perustuu protokolliin, kuten TLS:ään (Transport Layer Security). Vaikka TLS suojaa osaltaan tietoliikennettä, se ei yksin riitä. Haavoittuvuuksia voi löytyä esimerkiksi latauslaitteiden ohjelmistoista, jolloin hyökkäykset voivat olla vaikeasti havaittavia.
EU ja kansainvälinen sääntely kirittävät turvallisuutta
EU on tunnistanut sähköautojen latausinfran kriittisen merkityksen ja säätänyt tiukempia velvoitteita:
- NIS2-direktiivi velvoittaa latauspisteoperaattorit riskienhallintaan ja raportointiin, sillä ne luokitellaan erittäin kriittisiksi toimijoiksi.
- AFIR-asetus määrittelee vaatimuksia latausasemien saatavuudelle, saavutettavuudelle ja maksutavoille.
- RED-direktiivi ohjaa latauslaitteiden kyberturvallisuusstandardeja.
- ISO 15118 ja IEC 62443 -standardit puolestaan ohjaavat turvallisten viestintäprotokollien kehitystä.
Suomi on sitoutunut noudattamaan näitä sääntöjä, mutta Fortinetin mukaan käytännön toteutus on vielä kesken.
Mikä on pahin mahdollinen skenaario?
Jos sähköautojen latausverkosto joutuisi massiivisen kyberhyökkäyksen kohteeksi, seuraukset voisivat olla laajat:
- Liikenteen lamautuminen: Autoilijat eivät pääsisi lataamaan ajoneuvojaan.
- Talouden häiriintyminen: Logistiikkaketjut ja yritysten kuljetukset pysähtyisivät.
- Energiajärjestelmän epävakaus: Samanaikaiset latauspiikit tai järjestelmien hallinnan kaappaaminen voisi horjuttaa koko sähköverkon toimintaa.
- Huoltovarmuuden vaarantuminen: Yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten sairaaloiden kuljetukset ja viranomaisliikenne, voisivat olla vaarassa.
Kyse ei siis ole vain teknologiasta, vaan kansallisesta turvallisuudesta.
Ratkaisuna syvällinen ja kerrostettu tietoturvastrategia
Fortinetin asiantuntijoiden mukaan ainoa tapa varmistaa latausinfran toimintavarmuus on syvällinen, kerroksittainen kyberturvallisuusstrategia. Tämä tarkoittaa, että suojaus ei perustu yhteen teknologiaan, vaan useisiin toisiaan täydentäviin kerroksiin:
- reaaliaikainen uhkien tunnistus ja reagointi
- ohjelmistopäivitysten jatkuva valvonta
- toimitusketjun turvallisuuden varmistaminen
- käyttäjien luottamuksen ylläpitäminen avoimuuden ja raportoinnin kautta
Näin voidaan varmistaa, että sähköautojen latausinfra pysyy toimintavarmana ja että suomalaiset autoilijat voivat luottaa järjestelmään myös kriisitilanteissa.
Yhteenveto
Sähköautojen latausinfrastruktuuri ei ole pelkästään autoilijoiden arjen osa, vaan siitä on tullut olennainen osa kansallista energiaverkostoa ja huoltovarmuutta.
Kyberuhat ovat todellinen riski, ja niiden torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä, tiukkaa sääntelyä ja alan toimijoiden panostusta.
Antti Liinpää, KaaraTV