Renault Zoe hylättiin katsastuksessa pelkän akkukotelon naarmun takia – järkeä vai turhaa byrokratiaa?

Renault Zoe hylättiin katsastuksessa pintanaarmun takia. Miksi sähköauton akkukotelo aiheuttaa näin tiukan tulkinnan? KaaraTV selvitti taustat.

Renault Zoe hylättiin katsastuksessa pelkän akkukotelon naarmun takia – järkeä vai turhaa byrokratiaa?
Renault Zoe hylättiin katsastuksessa, koska akkukotelossa oli pintanaarmu – omistajan mukaan ilman lommoa tai vauriota. Katsastaja ei saa itse arvioida akun turvallisuutta, vaan lausunto on haettava merkkihuollosta. Kuvassa on vaurioitunut sähköauton akusto. Kuva on otettu MEKO Finlandin tiedotustilaisuudessa toukukuussa 2025. Tilaisuudessa MEKO käsitteli mm. korjaamo- ja huoltotoiminnan muutosta sähköautojen yleistyessä. Löydät artikkelin kirjoittamalla hakusanaksi: MEKO. Kuva: Antti Liinpää, KaaraTV

Renault Zoe -omistaja koki tyrmistyttävän tilanteen katsastuksessa: auto hylättiin pelkän akkukotelon naarmun takia. Miksi pintanaarmu voi kaataa koko katsastuksen, ja miksi lausunto on haettava kalliisti merkkihuollosta? Tässä KaaraTV:n selvitys sähköautojen akkukoteloiden katsastuskäytännöistä ja niiden järkevyydestä.

Sähköauton omistaminen tuo mukanaan uudenlaisia iloja ja toisinaan myös päänsärkyä. Juho Rantalankilan tapaus kertoo paljon siitä, miten byrokratia voi ajaa sähköautoilijan nurkkaan tilanteessa, jossa maalaisjärjellä katsottuna ei pitäisi olla mitään ongelmaa.

Rantalankilan Renault Zoe hylättiin katsastuksessa, koska auton akkukotelossa oli pelkkä naarmu. Ei lommoa, ei ruostetta, ei vuotoa – pelkkä pintanaarmu, joka ei hänen mukaansa edes todennäköisesti syntynyt omistusaikana.

”Totesin katsastajalle, että et ole tosissasi? Ei lommoa, pelkkä naarmu. Nyt joudun hakemaan maahantuojalta hyväksynnän, että akku on OK”, Rantalankila ihmetteli somessa.

Miksi sähköauton akkukotelon naarmu voi johtaa hylkäykseen?

Syy löytyy Traficomin ohjeistuksesta: sähköauton korkeajänniteakun kotelo on osa ajoneuvon rakenteellista turvallisuutta. Katsastajalla ei ole valtuuksia arvioida, onko vaurio merkityksetön vai kriittinen.

Jos kotelossa näkyy naarmu, lommo tai ruostevaurio, hylkäys on ainoa vaihtoehto.

Katsastajan vastuulla on varmistaa, ettei akkuun pääse kosteutta tai likaa, eikä kotelon tiiveys vaarannu. Vaikka todennäköisesti naarmu ei vaikuta mitään, viranomaislogiikka menee näin:

  • Katsastaja ei voi ottaa riskiä.
  • Vastuu siirretään maahantuojalle tai valmistajan edustajalle.

Lausunto vain merkkihuollosta – ”marmoritiskille on mentävä”

Turhautumista lisää se, että lausunto akun turvallisuudesta käy vain maahantuojalta tai valtuutetulta merkkihuollolta. Tavallinen korjaamo tai peltiseppä ei voi kirjoittaa hyväksyttävää paperia.

Toisin sanoen, jos Renault Zoe hylätään katsastuksessa akkukotelon naarmun takia, omistajan on pakko asioida Renaultin valtuutetun huollon kanssa. Vasta heidän antamallaan lausunnolla katsastaja voi muuttaa hylkäyksen hyväksytyksi.

Rantalankila tiivisti monen sähköautoilijan tunnot:

”Ps. Joku järki tulisi olla näissä. Katsastajahan tekee putsaamisella lisää naarmuja koteloon, kun paskasilla käsillä pyhkii.”

Onko tässä mitään järkeä?

Tapaus herättää kysymyksen: pitäisikö katsastukseen saada enemmän joustoa ja mahdollisuus käyttää järkeä? Toisaalta kyse on turvallisuudesta – kukaan ei halua, että akun vauriot jäävät huomaamatta. Mutta onko pintanaarmu todella turvallisuusriski?

Sähköautojen määrän kasvaessa näitä tilanteita tulee lisää. Jokainen naarmu ja kolhu ei ole todellinen riski, mutta järjestelmä on rakennettu niin, ettei katsastaja saa arvioida asiaa itse. Lopputulos: kuluttaja maksaa turhista lausunnoista ja asioinnista ”marmoritiskillä”.

Mitä sähköautoilijan kannattaa tehdä?

Jos oma sähköauto hylätään katsastuksessa akkukotelon takia, etenemisjärjestys on tämä:

  1. Kysy katsastajalta tarkka perustelu hylkäykselle ja dokumentoi kuvat vauriosta.
  2. Ota yhteyttä merkkihuoltoon (tässä Zoen tapauksessa oikea osoite on Renaultin valtuutettuun huoltoon, muilla merkeillä ko. merkin valtuutettu huolto).
  3. Pyydä kirjallinen lausunto siitä, että akku ja sen kotelo ovat kunnossa.
  4. Vie lausunto katsastukseen. Auto hyväksytään.

Tämä on turhauttavaa, mutta tällä hetkellä ainoa virallinen reitti.

Yhteenveto

Renault Zoe -omistajan tarina on esimerkki siitä, miten sähköautojen katsastuskäytännöt ovat vielä kankeita ja epäselviä.

Pintanaarmu ei tee autosta turvatonta, mutta järjestelmä ei anna katsastajalle liikkumavaraa. Lopputulos on hylkäys ja pakollinen reissu merkkihuollon tiskille.

KaaraTV:n kanta:

Sähköautojen katsastus vaatii selkeämpää ohjeistusta ja järjen käyttöä. Turvallisuus on tärkeää, mutta kuluttajalle kohtuuttomien ja naurettavien tilanteiden välttäminen on yhtä tärkeää.

Mitä mieltä sinä olet? Onko naarmu akkukotelossa todellinen riski vai silkkaa byrokratian ylivallan osoitus? KaaraTV Premiumin jäsenenä voit kommentoida jokaisen julkaisemamme artikkelin ja videon yhteyteen.

Antti Liinpää, KaaraTV