Poliisi kiristää linjaansa ylinopeuksiin – nyt on aika palata liikennekulttuurin perusteisiin
Poliisi ei enää katso pieniäkään ylinopeuksia sormien läpi. Uusi linjaus on herätys jokaiselle autoilijalle – nyt ajetaan tarkasti ja vastuullisesti, erityisesti lasten ja koulujen läheisyydessä.

Ylinopeudesta on tullut Suomessa maan tapa, Iltalehti kirjoittaa. Poliisi on päättänyt puuttua tähän ilmiöön uudella tiukennetulla linjauksella.
Kesäkuun 2025 alussa voimaan tullut Poliisihallituksen ohje nopeusvalvonnan seuraamuskynnyksestä on selvä kannanotto: enää ei ole olemassa "sallittua" ylinopeutta.
Ei enää hiljaista hyväksyntää pienille ylinopeuksille
Pitkään liikenteessä eläneet ovat tottuneet siihen, että 5–10 km/h ylinopeuksia katsotaan läpi sormien, varsinkin maanteillä. Tämä ajattelu on nyt virallisesti historiaa.
Poliisin mukaan tällainen salliva kulttuuri on osaltaan johtanut suomalaisten liikenneasennevammaan – harhakuvitelmaan siitä, että pientä ylinopeutta saa ajaa ilman seuraamuksia.
Poliisi toteaa karusti:
“Osa suomalaisista ihan tosissaan väittää mm. liikennevirhemaksujen oikaisuvaatimuksissa, että on olemassa jokin sallittu ylinopeus.”
Uusi linjaus tarkoittaa käytännössä sitä, että myös "pienet" ylinopeudet voivat johtaa nyt rikesakkoon tai liikennevirhemaksuun. Ajonopeuksien tarkka noudattaminen ei ole enää suositus – se on vaatimus.
Ylinopeus on riskitekijä – etenkin lasten lähellä
Poliisin mukaan lähes puolet autoilijoista ajaa ylinopeutta, ja tutkimuksissa on osoitettu, että jo pienikin nopeuden nosto lisää onnettomuuksien todennäköisyyttä.
Tilastojen mukaan etenkin koulujen läheisyydessä ylinopeudet ovat olleet arkipäivää – ja juuri siellä niiden seuraukset voivat olla traagisimmat.
Siksi myös Helsingin kaupunki on päättänyt laskea nopeusrajoituksia kymmenien koulujen lähikaduilla. Tavoitteena on suojella heikoimmassa asemassa olevia tienkäyttäjiä – erityisesti lapsia.
Tämä liittyy myös laajempaan eurooppalaiseen tavoitteeseen: Vision Zero -ohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää liikennekuolemat nollaan vuoteen 2050 mennessä. Suomessa tavoite on vielä kunnianhimoisempi – sama nollalinja on asetettu niin ikään vuodelle 2050.
KaaraTV:n ohjeistus parempaan liikennekulttuuriin:
- Lapsi on elämä varoitusmerkki liikenteessä. Jos näet lapsen tai lapsia, ota vauhtia pois heti. Jotain yllättävää voi tapahtua.
- Aja koulujen läheisyydessä erityisen hiljaa ja varovasti. Lapset saattavat juosta tielle arvaamatta.
- Piha-alueilla ja asutuksen läheisyydessä on liikuttava mahdollisimman hiljaa ja tarkasti.
- Ota liikenteessä muut huomioon. Tämä tarkoittaa mm.:
- Jos ajat hitaammin kuin muut ja muodostuu jono, päästä jono ohi esimerkiksi pysähtymällä hetkeksi bussipysäkille.
- Etelä-Euroopassa moni autoilija ymmärtää, että niin sanottu haitariajo parantaa liikenteen sujuvuutta ja nopeuttaa perille pääsyä. Jos toinen kaista esimerkiksi tietyön vuoksi loppuu, molempia kaistoja käytetään loppuun asti, ja liittyville autoille jätetään reilusti tilaa. Näin kaikki pääsevät sujuvasti eteenpäin – ilman turhaa jarruttelua tai ruuhkaa. Tätä kutsumme haitariksi liikenteessä.
- Älä aja järjettömiä ylinopeuksia. Ne vaarantavat sinut, kyydissäolijat ja muut tielläliikkujat.
- Anna tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä ole kohtelias. Kiitä, kun joku antaa tietä – se on hyvää liikennekulttuuria.
- Kommentti siitä, että kiittävä jalankulkija olisi "maalainen", on typeryyden huipentuma. Kohteliaisuus ei tunne postinumeroita.
- Harjoittele ajamista turvallisissa olosuhteissa. Erityisesti liukkaalla talvikelillä. Kun tiedät, miten autosi käyttäytyy, et arvaile – ajat turvallisesti.
Liikenneturvallisuus ei ole yksilölaji. Se tehdään yhdessä, joka päivä. Otetaan uuden poliisilinjan myötä mahdollisuus parempaan liikennekulttuuriin – ei siksi, että joku pakottaa, vaan koska se on oikein.
Antti Liinpää, KaaraTV