Lyijyakut – autoilun unohdettu ympäristöhaaste

Sähköautoja kritisoidaan usein akkujen ympäristövaikutusten vuoksi, mutta harva muistaa, että myös polttomoottori- ja sähköautoissa on edelleen 12 voltin lyijyakku. Sadassa vuodessa niitä on valmistettu jopa 16 miljardia kappaletta, ja ympäristövaikutukset ovat valtavat.

Sähköautoja kritisoidaan usein suurten akkujensa vuoksi, mutta monelta unohtuu, että käytännössä jokaisessa autossa, myös sähköautoissa, on edelleen perinteinen 12 voltin lyijyakku.

Joissakin uusissa sähköauto-malleissa on alettu käyttää litium-perustaisia 12 voltin akkuja, mutta näiden yleistyminen on vasta alussa.

Sadassa vuodessa maailmaan on valmistettu arviolta jopa yli 10 miljardia lyijyakkua, ja niiden ympäristö- ja terveyshaitat ovat merkittäviä.

Mikä on lyijyakku ja miksi se on yhä käytössä?

Lyijyakku (SLI – Starting, Lighting, Ignition) on tekniikka, joka on palvellut autoilijoita yli vuosisadan. Se on suhteellisen halpa, kestävä ja luotettava tapa varastoida virtaa auton sähkölaitteille ja käynnistykselle.

Vaikka sähköauton pääakku on litiumioni-tekniikkaa, auton perustoiminnot, ohjaus, tietokoneet, turvalaitteet ja valaistus, toimivat edelleen 12 voltin järjestelmässä.

Tämä tarkoittaa, että myös sähköautossa on sama vanha lyijyakku, joka ennen palveli polttomoottorin starttaamisessa.

Kuinka monta lyijyakkua on valmistettu?

Kun tarkastellaan lyijyn globaalia tuotantoa ja käyttöä, voidaan arvioida, että:

• Vuodesta 1925 lähtien maailmassa on valmistettu noin 9–16 miljardia auton lyijyakkua.
• Pelkästään vuonna 2015 arvioitiin valmistetun yli 248 miljoonaa SLI-akkua.
• Yksi akku sisältää keskimäärin 9–14 kiloa lyijyä.

Lyijyakut ovat siis autoilun näkymätön massatuote – niitä syntyy valtavia määriä joka vuosi, ja kierrätys on välttämätöntä.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lyijy on myrkyllinen raskasmetalli, joka ei hajoa luonnossa. Sillä on merkittäviä vaikutuksia erityisesti lasten hermoston kehitykseen ja aikuisten sydän- ja verisuoniterveyteen.

• WHO arvioi, että lyijyaltistus aiheutti noin 1,5 miljoonaa kuolemaa vuonna 2021.
• Arviolta jopa 800 miljoonaa lasta maailmassa altistuu kohonneille lyijypitoisuuksille veressä.
• Merkittävä osa altistuksesta liittyy epäviralliseen akkujen kierrätykseen matalan valvonnan maissa.
• Akuista aiheutuvat lyijypäästöt olivat globaalisti noin 3,6 miljoonaa tonnia jo vuonna 2010 – suurin osa kierrätyksestä ja jätteenkäsittelystä.

Dakarissa Senegalissa 2007–2008 tapahtui tragedia, jossa vähintään 18 lasta menehtyi lyijymyrkytykseen epävirallisen akkujen kierrätyksen seurauksena. Vastaavia tapauksia on raportoitu mm. Dominikaanisessa tasavallassa ja Keniassa.

Polttomoottori vs. sähköauto – molemmat tarvitsevat lyijyakkunsa

Kun keskustellaan sähköautojen ympäristövaikutuksista, huomio keskittyy yleensä suurten akkujen raaka-aineisiin ja kierrätykseen. Kuitenkin usein myös sähköauto tarvitsee lyijyakun, eikä auto käynnisty tai toimi ilman sitä.

Ero on siinä, että polttomoottoriautoissa lyijyakkuja on käytetty massiivisissa määrissä jo 100 vuoden ajan, ja monella autoilijalla on elämänsä aikana ollut kymmeniä akkuja.

Kun tämä kerrotaan yhteen koko autokannan mittakaavassa, on kyse valtavasta ympäristökuormasta.

Mitä tästä voidaan oppia?

Lyijyakut ovat esimerkki siitä, että mikään käyttövoima ei ole täysin ongelmaton. Jokaisella teknologialla on ympäristövaikutuksia, jotka on tärkeää tiedostaa ja hallita.

Sähköautot eivät ainakaan toistaiseksi ole vapaita lyijyn ongelmista, mutta toisaalta lyijyakkujen tarve on pysynyt samana myös polttomoottoriautoissa.

Kun seuraavan kerran joku muistuttaa sähköauton akkujen ympäristökuormasta, voi vastata, että polttomoottoriautojen lyijyakkuja on jo satojen miljoonien tonnien edestä maailmassa, eikä se ole mikään pikkujuttu.

Yhteenveto

• Jokaisessa autossa on lyijyakku, myös lähes jokaisessa sähköautossa.
• Sata vuotta autoilua on tuottanut noin 9–16 miljardia lyijyakkua.
• Lyijy on vakava terveysriski ja kierrätys on ongelmallista erityisesti kehittyvissä maissa.
• Sähköautokeskustelussa on hyvä muistaa, että lyijyakuilla on ollut autoilussa vielä paljon pidempi ja laajempi ympäristöjalanjälki kuin litiumioniakuilla.

Antti Liinpää, KaaraTV