Kertakäyttöakku – Sähköautojen uusi ”SuperSize” vai käytetyn auton ostajan painajainen?

Volvo EX60 ja BMW iX3 muuttavat pelisäännöt: Akku ei ole enää vain osa, se on koko auto. Uusi Cell-to-Body-teknologia poistaa akkumoduulit ja liimaa kennot suoraan runkoon. KaaraTV skertoo, mitä tämä tarkoittaa käytetyn auton ostajalle.

Kertakäyttöakku – Sähköautojen uusi ”SuperSize” vai käytetyn auton ostajan painajainen?
Sähköautoilun uusi aikakausi vai huollon umpikuva? Kuvassa vasemmalla uusi Volvo EX60 ja oikealla BMW iX3 Neue Klasse. Molemmat mallit vannovat "Cell-to-Body"-rakenteen nimeen, joka lupaa ennätyspitkää toimintamatkaa, mutta on samalla tehnyt akusta kiinteän osan auton koria. Onko tämä sähköautoilun seuraava suuri harppaus vai pelkkä kertakäyttökulttuurin huipentuma? Autojen kuvat: Volvo & BMW. Kuva: Antti Liinpää, KaaraTV

Oletko koskaan yrittänyt vaihtaa paristoa sellaiseen lasten leluun, joka on hitsattu kiinni muovilla? Se turhauttaa. Kuvittele nyt sama tilanne, mutta ”lelu” painaa kaksi tonnia, kiihtyy sataseen neljässä sekunnissa ja maksaa 70 000 euroa. Tervetuloa Volvo EX60:n ja uuden BMW iX3:n maailmaan.

Sähköautomaailmassa puhaltavat uudet tuulet, ja ne tuoksuvat... no, vahvalta epoksiliimalta. Siinä missä vanhan liiton sähköautojen akut olivat kuin Lego-palikoista koottuja tyyliin, yksi moduuli pimeänä, uusi tilalle ja matka jatkuu, uudet tulokkaat luottavat ”kaikki tai ei mitään” -mentaliteettiin.

Rakenteellinen akku: Kun akku onkin auton selkäranka

Volvo EX60 ja BMW:n Neue Klasse -mallit tuovat markkinoille Cell-to-Body -teknologian. Se kuulostaa hienolta markkinointijargonilta, mutta suomeksi se tarkoittaa tätä: kennot on liimattu suoraan auton rakenteisiin niin tiukasti, että niiden irrottaminen vaatisi joko kirurgin taitoja tai pienen dynamiittipötkön.

Miksi ne tekevät näin?

  1. Painonpudotus: Autosta lähtee parisataa kiloa turhaa rautaa ja pultteja. Se on vähän kuin jättäisi anopin ja kaikki kauppakassit pysyvästi kotiin. Auto kulkee pidemmälle, kiihtyy paremmin ja on halvempi valmistaa.
  2. Jäykkyys: Kun akku on osa runkoa, auto ei nitise eikä natise. Se tuntuu jämäkältä kuin saksalainen virkamies.
  3. Toimintamatka: Enemmän tilaa kennoille, vähemmän tilaa turhalle tilpehöörille.

Huolto takuun jälkeen: ”Se on moro, sanoi lompakko”

Tässä kohtaa suomalainen käytetyn auton ostaja raapii päätään. Jos vuonna 2035 ostat naapurin Penalta kymmenen vuotta vanhan EX60:n ja huomaat, että yksi kenno-osasto kiukuttelee, vaihtoehdot voivat olla vähissä.

”Ennen vaihdettiin moduuli tonnilla. Tulevaisuudessa mekaanikko saattaa kohauttaa hartioitaan ja sanoa: Kuule, tää on nyt yhtenäinen klöntti. Se on kolmekymppiä tai romutus.”

Onko kyseessä siis suunniteltu vanheneminen? Ei välttämättä. Valmistajat vannovat, että poistamalla liittimet ja johdot, poistetaan samalla 90 prosenttia vikakohteista. Se on vähän kuin poistaisi autosta vilkut. Ne eivät ainakaan mene rikki (terveisiä BMW-kuljettajille!).

Faktat tiskiin: Uhka vai mahdollisuus?

OminaisuusKäyttäjän etuRiski käytettynä
Integroitu rakennePidempi toimintamatka (jopa 800+ km)Kolarivaurio voi johtaa heti lunastukseen
Ei moduuleitaVähemmän rikkoutuvia väliliitoksiaYksi viallinen kenno voi pilata koko akuston
LiimakiinnitysHiljaisempi ja jämäkämpi kyyti”Mahdoton” korjata ilman rälläkkää

Pitäisikö meidän pelätä?

Ei vielä kannata perua tilausta ja palata hevoseen. Volvo ja BMW eivät ole tyhmiä; ne tietävät, että jos autoista tulee takuun jälkeen arvottomia, kukaan ei osta niitä uutenakaan. Elektroniikka (BMS = Battery Management System), joka useimmiten hajoaa, pidetään edelleen erillään ja on huollettavissa.

Mutta kuluttajalle viesti on selvä: Sähköauton akkutesti (SOH-testi) nousee tulevaisuudessa tärkeämmäksi kuin huoltokirjan leimat. Jos ostat integroidulla akulla varustetun auton takuun ulkopuolelta, tarkista akku tarkemmin kuin anopin hampaat.

Mitä mieltä olet? Onko liimattu akku sähköautoilun uusi musta vai pelkkä kallis virhe?

Antti Liinpää, KaaraTV

Read more