Euroopassa uusien autojen myynti piristyy mutta Suomi jää kelkasta
EU-maissa uusien autojen ensirekisteröinnit ovat kääntyneet nousuun, mutta Suomi jää selvästi kehityksestä. Artikkeli käy läpi eurooppalaiset kasvuluvut, Viron autoveron romahduttaman markkinan sekä tekijät, jotka jarruttavat suomalaisen autokaupan elpymistä.
Viron autoverokokeilu romahdutti markkinan, Suomen jarruttajina hinta, talous ja epävarmuus.
Uusien autojen ensirekisteröinnit ovat kääntyneet Euroopassa hienoiseen nousuun. Tammi lokakuun aikana EU-maissa rekisteröitiin lähes 9 miljoonaa henkilöautoa, mikä on 1,4 prosentin kasvu edellisvuodesta.
Markkina on kehittynyt positiivisesti 17 jäsenmaassa ja kokonaisvolyymi lähestyy jälleen koronaa edeltänyttä aikaa, jolloin vuosittainen keskiarvo liikkui noin 11,4 miljoonassa autossa.
Suomessa suunta on toinen. Meillä ensirekisteröitiin tammi lokakuussa 60 400 uutta henkilöautoa ja pudotus viime vuodesta oli 2,1 prosenttia. Tahti on kaukana 2010-luvun keskimääräisestä 114 000 auton vuosivauhdista.
Autoalan mukaan tämä kertoo talouden vaisusta vireestä ja kuluttajien varovaisuudesta.
Euroopassa suurta vaihtelua rekisteröinneissä
Euroopan sisäinen vaihtelu on suurta. Heikoin kehitys osui Viroon, jossa vuoden alussa voimaan tullut autovero on romahduttanut ensirekisteröinnit. Virossa uusien autojen määrä on sukeltanut peräti 42,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Luku osoittaa, miten herkästi autokauppa reagoi veromuutoksiin ja miten voimakkaasti hankintakustannusten nousu vaikuttaa kuluttajien päätöksiin.
Suomi laahaa pahasti
Suomen tilannetta ei voi selittää yhdellä tekijällä. Sähköistyminen on nostanut autokantojen keskihintoja ja samalla kotitalouksien reaalinen ostovoima on heikentynyt velkaantumisen, korkojen nousun ja työttömyyden kasvun myötä.
Uusien autojen kysyntää syö myös uudehkojen käytettyjen autojen tuonti, joka tarjoaa edullisemman vaihtoehdon monille ostajille. Kun tähän lisätään kansainvälisten kriisien synnyttämä epävarmuus, kokonaiskuva on selvä.
Kuluttajat pitävät kiinni rahoistaan ja hankkivat edullisempia muutaman tuhannen euron autoja toisiltaan, kuten Autotuojat ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio huomauttaa.
Vuonna 2019 Suomessa rekisteröitiin 134 000 uutta autoa
Kallion mukaan uusien autojen vuosimäärät ovat laskeneet Suomessa nopeasti. Vuonna 2019 rekisteröitiin 134 000 uutta henkilöautoa, pakettiautoa, kuorma-autoa ja linja-autoa.
Tänä vuonna ennuste on vain 86 000 ajoneuvoa. Se kertoo tilanteen vakavuudesta ja kulutuskysynnän hiipumisesta.
Hallitus on jo tehnyt toimia tilanteen helpottamiseksi. Romutuspalkkio ja täyssähköisten työsuhdeautojen hankintakannustimen jatko pyrkivät lisäämään uuden kaluston kysyntää.
Alan ennuste ensi vuodelle on noin 10 prosentin kasvu, mutta siitä huolimatta Suomi jää edelleen kauas EU:n keskiarvon suhteellisista ensirekisteröintimääristä.
Autoala ehdottaa selkeitä lisätoimia kysynnnän elpymiseen
Kallion mukaan lisätoimia tarvitaan. Hän nostaa esiin autoveron poistamisen ja yritysten työsuhdeautojen osittaisen arvonlisäveron vähennysoikeuden, joita käytetään jo laajasti monissa EU-maissa.
Näillä keinoilla voitaisiin vahvistaa kotimaisen autokaupan elpymistä ja samalla uudistaa entisestään vanhenevaa autokantaa, jonka päästö- ja turvallisuustaso jää monin osin jälkeen keskieurooppalaisesta tasosta.
Euroopan markkina osoittaa selvästi, että kysyntä palautuu, kun taloudellinen ympäristö ja sääntely tukevat kuluttajia. Suomen kysymys kuuluu, miten nopeasti hallitus ja kotitaloudet uskaltavat palata investoimaan uuteen kalustoon.
Autoalan viesti on, että nykyinen jarru on tunnistettu ja sen vapauttamiseen on olemassa konkreettisia keinoja.
Antti Liinpää, KaaraTV
