Uutinen

EU:n tiukka linja voi ajaa Euroopan autoteollisuuden seinään – ACEA-pomo vaatii todellisuustarkistusta

EU:n suunnittelema polttomoottoriautojen myyntikielto vuodelle 2035 voi johtaa vakaviin ongelmiin Euroopan autoteollisuudelle. ACEA:n puheenjohtaja Ola Källenius varoittaa seinään ajamisesta ja vaatii teknologianeutraaliutta sekä joustoja.

Antti Liinpää

Antti Liinpää

— 3 min read
EU:n tiukka linja voi ajaa Euroopan autoteollisuuden seinään – ACEA-pomo vaatii todellisuustarkistusta
Mercedes-Benzin toimitusjohtaja ja ACEA:n puheenjohtaja Ola Källenius vaatii EU:lta todellisuustarkistusta: “Nykyinen 2035-politiikka on epärealistinen ja vaarantaa Euroopan autoteollisuuden tulevaisuuden.” Kuva: Mercedes-Benz. Kuvassa Ola Källenius on testaamassa ensimmäistä kertaa uutta Mercedes-Benz GLC EQ:ta kesällä 2025.

Euroopan unionin päätös kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti vuodesta 2035 alkaen on ollut yksi kunnianhimoisimmista ilmastopoliittisista linjauksista. Nyt alan sisältä kuuluu yhä kriittisempiä ääniä:

Euroopan autonvalmistajien kattojärjestön (ACEA) uusi puheenjohtaja, Mercedes-Benzin toimitusjohtaja Ola Källenius, varoittaa, että tiukka aikataulu ja joustojen puute voivat aiheuttaa vakavia ongelmia autoteollisuudelle ja koko Euroopan kilpailukyvylle.

“Reality check” -varoitus täysillä seinään ajamisesta

Källenius on käyttänyt poikkeuksellisen kovaa kieltä EU:n nykyisestä linjasta. Hänen mukaansa 2035-banni on “draconian” ja ilman uudelleenkalibrointia ollaan menossa “täysillä päin seinää”.

Kuluttajat saattavat reagoida kieltoon ostamalla polttomoottoriautoja paniikinomaisesti ennen määräaikaa, mikä vääristää markkinoita ja voi jarruttaa sähköautojen yleistymistä.

Teknologianeutraalius vai yksi ainoa ratkaisu?

ACEA on lähettänyt EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille kirjeen, jossa korostetaan teknologianeutraaliuden merkitystä. Järjestön mukaan tulevaisuuden liikenteessä pitäisi olla tilaa useille ratkaisuille:

  • ladattavat hybridit ja range extender -mallit
  • tehokkaat polttomoottorit ja synteettiset polttoaineet (e-fuels)
  • vety sekä akkusähköautot

Kirjeessä todetaan suoraan:

“Vuoden 2030 ja 2035 jäykät CO₂-tavoitteet eivät ole tämän päivän maailmassa enää realistisia.” (ACEA/CLEPA, syyskuu 2025)

Puutteellinen infrastruktuuri ja kustannuspaineet

Källenius on nostanut esiin myös käytännön ongelmat: sähköautojen latausinfra ei kehity riittävän nopeasti, sähkön hinta pysyy korkeana, ja riippuvuus Aasiasta akkumateriaaleissa tekee Euroopasta haavoittuvan.

Lisäksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppapolitiikka voi pahimmillaan asettaa eurooppalaiset valmistajat tukalampaan asemaan.

EU-komissio pysyy kurssissa, ainakin toistaiseksi

Vaikka ACEA ja autonvalmistajat painostavat EU:ta, komissio on toistaiseksi ilmoittanut pitävänsä kiinni 2035-aikataulusta.

Joitain joustoja, esimerkiksi hybridien jatkomahdollisuutta, on kuitenkin väläytelty. Tämä kertoo, että keskustelu ei ole ohi.

Miksi tämä on iso riski Euroopalle?

  1. Kilpailukyky. Jos EU pitää liian tiukasti kiinni sähköautolinjasta, kun taas muu maailma tarjoaa joustoa, valmistajat voivat menettää markkina-asemia.
  2. Työllisyys. Miljoonien eurooppalaisten työpaikat ovat yhä kytköksissä polttomoottoriteknologiaan.
  3. Kuluttajat. Jos vaihtoehtoja rajoitetaan liikaa, autoista tulee entistä kalliimpia ja autoilu harvojen etuoikeus.
  4. Ilmastohyöty. Riski on, että sähköautojen pakottaminen ennen infrastruktuurin valmistumista johtaa tehottomiin tuloksiin ja jopa takapakkiin.

Johtopäätös

Ola Källeniuksen sanoma on selvä: EU tarvitsee todellisuustarkistuksen. Autoteollisuus on sitoutunut vähäpäästöiseen tulevaisuuteen, mutta liian jäykkä sääntely voi murentaa koko alan taloudelliset perustat.

Jos päätöksiä ei tarkisteta, vaarana on, että Euroopan autoteollisuus menettää sekä kilpailukykynsä että kuluttajien luottamuksen.

KaaraTV:n kommentti

Ola Källeniuksen kritiikki osuu kipupisteisiin, jotka moni autoalan seuraaja tunnistaa: infrastruktuuri laahaa, sähköautojen hinnat ovat korkeita ja poliittiset linjaukset näyttävät toisinaan irtautuvan arjen realiteeteista. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että ilman kunnianhimoisia tavoitteita muutos ei todennäköisesti etenisi riittävän nopeasti.

EU:n tehtävä on tasapainoilla ilmastotavoitteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn välillä. Se ei ole helppo tehtävä. Källeniuksen sanoma “todellisuustarkistuksesta” on tärkeä muistutus siitä, että sääntelyn on seurattava markkinoiden kehitystä eikä päinvastoin. Toisaalta teollisuudella on velvollisuus tarjota konkreettisia ratkaisuja, eikä vain painottaa joustojen tarvetta.

KaaraTV:n näkemyksen mukaan keskustelun sävy kertoo, että 2035-kieltoa ei todennäköisesti peruta kokonaan, mutta siihen voi tulla lievennyksiä ja poikkeuksia. Tämä osoittaa, että tulevaisuuden voimalinjaratkaisut ovat vielä avoinna, ja juuri siksi kuluttajien, valmistajien ja päättäjien välinen vuoropuhelu on tärkeämpää kuin koskaan.

Antti Liinpää, KaaraTV

Lähteet

Read more