Dieselistä sähköön – keskustelu kuumenee, mutta tarvitseeko autoilijan olla ”papparainen”?
Dieselautojen tulevaisuus puhuttaa. KaaraTV:n artikkeli herätti kiivaan väittelyn, jossa esiin nousi myös ikärasismi. Onko sähkö aina järkivalinta, ja miksi ”papparaiseksi” haukkuminen kertoo enemmän keskustelukulttuurista kuin autoista?

Suomalainen autoilukeskustelu käy kuumana. KaaraTV:n tuore artikkeli dieselautojen tulevaisuudesta sai aikaan vilkkaan väittelyn niin KaaraTV:n Facebookissa kuin Sähköautot - NYT -ryhmässä.
Yksi äänekkäimmistä kriitikoista oli Jussi Valtanen, joka kommentoi keskustelua vähättelevään sävyyn: ”Herätys papparainen, tilanne alkoi muuttua jo yli 10 vuotta sitten.”
Mutta mitä tämä oikeastaan kertoo suomalaisesta auto- ja yhteiskuntakeskustelusta? Kyse ei ole pelkästään diesel vs. sähkö -kysymyksestä, vaan myös tavasta, jolla ihmisiä arvostellaan iän perusteella.
Diesel, sähkö ja suomalaisten valinnanvapaus
Diesel on ollut vuosikymmenten ajan paljon ajavien järkivalinta. Sen vahvuuksia ovat pitkä toimintamatka, alhainen kulutus etenkin maantieajossa sekä laaja tankkausverkosto. Nyt tilanne kuitenkin muuttuu:
- Suurten kaupunkien keskustat voivat tulevaisuudessa kieltää dieselautot.
- Sähkö- ja hybridiautot yleistyvät nopeasti.
Samaan aikaan sähköautoilussa on edelleen kipupisteitä, joita autoilijat eivät voi sivuuttaa. Talvipakkasilla toimintamatkat lyhenevät rajusti, latausverkoston toimivuus vaihtelee, ja pitkällä matkalla taukoja tulee useammin kuin dieselillä ajaessa.
Moni suomalainen toteaakin, että ”elämä on valintoja”: toiset arvostavat sähköauton hiljaisuutta ja päästöttömyyttä, toiset dieselauton varmuutta ja joustavuutta.
Ikärasismi on todellinen ongelma
Valtanen ei tyytynyt väittelemään autoilun faktoista, vaan hyökkäsi henkilökohtaisesti ikään viitaten. Tällainen asenne on ongelmallinen kahdesta syystä:
- Suomi tarvitsee kaikenikäisiä osaajia. Eläkeiän nostoa pidetään todennäköisenä, sillä väestö ikääntyy ja työvoimapula kasvaa. Jos yli viisikymppisiä leimataan ”papparaisiksi”, vaarana on asenneongelman syrjäyttää kokeneita tekijöitä, joita yhteiskunta juuri nyt kipeästi tarvitsee. Valitettavasti tämä ei ole vain vaara, vaan todellisuutta Suomessa vuonna 2025.
- Ikäsyrjintä rapauttaa keskustelukulttuuria. Autoiluun liittyy vahvoja tunteita, mutta ikään kohdistuva pilkka vie huomion pois itse asiasta – faktoista, luvuista ja autojen ominaisuuksista.
LinkedInissä ja useissa yhteisöissä, kuten 55 Rise and Shine -ryhmässä, on viime aikoina puhuttu paljon siitä, kuinka ikäsyrjintä on Suomen työelämän ja näemmä myös keskustelukulttuurin yksi suurimmista ongelmista.
Märkäkorvat vs. kokemus – pitäisikö kaikkien kuunnella toisiaan?
On myös ironista, että moni sähköautoilun kiihkein puolestapuhuja on itse vasta muutaman vuoden kokemuksella liikkeellä. Heidän kokemuksensa on arvokasta, mutta se ei tee tyhjäksi vuosikymmenten asiantuntemusta esimerkiksi dieselin eduista, ja nykyään erityisesti biodieselillä ajaessa, 15 vuoden kokemuksen sähköautojen hyvistä ja huonoista puolista tai autojournalismin pitkästä näkökulmasta.
Suomen autoilun tulevaisuus on monimuotoinen: sähkö, hybridi, bensa ja diesel tulevat elämään rinnakkain vielä pitkään. Sen sijaan, että lyödään leimoja ”papparaisista” tai ”märkäkorvista”, olisi rakentavampaa keskustella faktoista ja kokemuksista tasavertaisesti.
Yhteenveto – autoilun valinnat ja arvostus
Dieselauton tulevaisuus Suomessa on epävarma, mutta ei ohi yhdessä yössä. Sähköautot tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta eivät vielä ratkaise kaikkien autoilijoiden tarpeita. Autoilijan tärkein oikeus on valinnanvapaus – ja keskustelijan velvollisuus on kunnioitus.
Jos yli 50-vuotiaita aletaan kutsua papparaisiksi, ja heidän osaamisensa mitätöidään iän perusteella, menetämme paljon muutakin kuin hyvän keskustelun.
Me menetämme osan siitä kokemuksesta ja näkemyksestä, jonka varassa Suomen autoilun tulevaisuus ja monimuotoinen keskustelukulttuuri pitäisi rakentaa.
Antti Liinpää, KaaraTV