CLIFA vaatii tiukkoja "Made in Europe" -sääntöjä – Euroopan autoteollisuus tienhaarassa

CLIFA varoittaa, että Euroopan autoteollisuus on tienhaarassa. Vain vahvat toimet, kuten 80 %:n eurooppalaisen sisällön vaatimus, voivat pysäyttää valmistuksen karkaamisen Aasiaan ja turvata EU:n taloudellisen itsemääräämisoikeuden.

CLIFA vaatii tiukkoja "Made in Europe" -sääntöjä – Euroopan autoteollisuus tienhaarassa
CLIFA vaatii, että eurooppalaisissa autoissa ja komponenteissa olisi vähintään 80 % eurooppalaista sisältöä – vain näin voidaan turvata teollisuuden tulevaisuus Euroopassa. Photo by Christian Lue / Unsplash

Euroopan autoteollisuus on kriisin keskellä: kauppatase on kymmenessä vuodessa romahtanut, ja kiinalainen kilpailu uhkaa koko toimitusketjua. Ranskalainen CLIFA vaatii EU:lta radikaalia ratkaisua – 80 % eurooppalaisesta sisällöstä jokaisessa autossa ja komponentissa, jotta “Made in Europe” olisi muutakin kuin sanahelinää.

Euroopan autoteollisuus käy läpi historiallisen kriisin, ja tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään nyt. Pariisissa 12. syyskuuta 2025 kokoontunut Strategic Dialogue on the Future of the European Automotive Industry -kokous oli monelle toimijalle hetki, jolloin oli pakko katsoa totuutta silmiin.

Ranskalaisia autoteollisuuden alihankkijoita edustava CLIFA (Comité de Liaison des Industries Fournisseurs de l’Automobile) vaatii Euroopan komissiolta ripeitä ja konkreettisia toimia. Sen mielestä ilman selkeitä sääntöjä eurooppalainen osaaminen ja valmistus häviävät kiinalaiselle ylivoimalle.

Kauppatase kääntynyt rajusti miinukselle

Konteksti on karu: Euroopan autoteollisuuden kauppatase on romahtanut. Kun vuonna 2014 alijäämä oli vain 0,5 miljardia euroa, vuonna 2024 se oli jo 7,6 miljardia euroa. Viisitoistakertainen kasvu kymmeneen vuoteen.

Samaan aikaan Euroopan markkinat ovat luhistuneet monessa maassa, ja vain Saksa on pystynyt pitämään pintansa.

CLIFA:n mukaan erityisesti eurooppalaiset alihankkijat – ne, jotka valmistavat osia ja komponentteja autonvalmistajille – ovat vaarassa kadota kokonaan, jos komissio ei tartu toimeen.

CLIFA:n ratkaisu: 80 % eurooppalaista sisältöä

CLIFA kannattaa komission jo julkaisemaa toimintasuunnitelmaa, jossa on ehdotettu eurooppalaisen sisällön minimivaatimusta julkisissa hankinnoissa. Ursula von der Leyenin valtiopäiväpuheessa lanseeraama idea eurooppalaisesta sähköautosta on sekin saanut varovaista kiitosta. Mutta järjestön mukaan tämä ei riitä.

Sen konkreettinen vaatimus on, että kaikkien uusien henkilöautojen ja komponenttien tulee sisältää vähintään 80 % eurooppalaista sisältöä, jotta ne voidaan merkitä "Made in Europe".

Tämä ei ole pelkkä iskulause, vaan keino palauttaa kilpailukyky ja varmistaa, että investoinnit, työpaikat ja osaaminen pysyvät Euroopassa. CLIFA painottaa, että kyse on taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta. Jos oma valmistus katoaa, myös vaikutusvalta globaaleihin arvoketjuihin katoaa.

Miksi tämä on kriittinen hetki?

Vuoden 2035 polttomoottorikieltoa koskeva sääntely on parhaillaan tarkastelussa. CLIFA varoittaa, että Eurooppa ei voi tyytyä "pieniinkin säätöihin", vaan tarvitaan vahvaa teollisuuspolitiikkaa, joka vastaa globaaleihin haasteisiin.

Jos sääntöjä ei tiukenneta, riskinä on, että eurooppalainen autoteollisuus jää halvemman kiinalaisen tuotannon jalkoihin. Tämä koskee erityisesti sähköautojen ja akkuteknologian toimitusketjuja, joissa Aasian ylivoima on jo nyt huomattava.

Mitä tämä merkitsee suomalaisille?

Suomen autoteollisuus on pieni, mutta tiiviisti kytkeytynyt eurooppalaiseen alihankintaverkostoon. Jos eurooppalainen valmistus hiipuu, se näkyy myös suomalaisissa konepajoissa, teknologiayhtiöissä ja logistiikkaketjuissa.

Toisaalta, jos komissio ottaa käyttöön tiukat eurooppalaisen sisällön säännöt, suomalaiset valmistajat voivat hyötyä uusista mahdollisuuksista, kun kysyntä eurooppalaiselle osaamiselle kasvaa.

Johtopäätös

CLIFA:n vaatimus 80 %:n eurooppalaisesta sisällöstä on radikaali, mutta se kuvastaa kriisin syvyyttä. Autoteollisuus on yksi Euroopan suurimmista työllistäjistä ja vientialoista. Sen tulevaisuus ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös poliittinen ja strateginen.

Onko EU valmis puolustamaan omaa teollisuuttaan, vai jääkö se globaalin kilpailun jalkoihin?

Vastaus määrittelee pitkälti, millainen on Euroopan asema autoteollisuuden kartalla seuraavien vuosikymmenten aikana.

Antti Liinpää, KaaraTV