Autokaupan helmikuu: Sähköä ilmassa, mutta lompakko vielä talviunilla?
Sähköä ilmassa! Vaikka autokauppa yskii kuin kohmeinen diesel, uusien autojen päästöt ovat puolittuneet viidessä vuodessa. Suomi on Euroopan sähköistä kärkeä, mutta mihin katosi pakettiautokuume? Lue KaaraTV:n analyysi siitä, miten työsuhdeautoilijat pelastavat maailman yksi lataus kerrallaan.
Tervetuloa vuoteen 2026! Helmikuu on taputeltu, ja jos luulit, että ainoa asia, mikä Suomen teillä puhisee, on hyytävä koillistuuli, olet väärässä. Se on nimittäin sähkömoottorin vieno vihellys. Autoalan Tiedotuskeskuksen tuoreet luvut ovat täällä, ja ne tarjoavat suomalaiselle autoilijalle sekä hyviä uutisia että pientä purtavaa kahvikupin ääreen.
Pistetäänpä parkkitutka päälle ja katsotaan, mitä autokaupan konepellin alla oikein tapahtuu.
Lukujen valossa: Pientä nykimistä startissa
Helmikuu oli autokaupalle kuin vanha dieselpaku pakkasaamuna: vähän vaati sahaamista, mutta kyllä se siitä lähti. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin 4 949 kappaletta, mikä on 3,4 % enemmän kuin vuosi sitten. Mutta älkää vielä avatko kuohuviinejä. Koko alkuvuoden saldo on nimittäin 1,1 % pakkasella.
Käytettyjen autojen kauppa taas laski reilut kolme prosenttia. Vaikuttaa siltä, että suomalainen autoilija harkitsee tällä hetkellä tarkemmin kuin appiukko joululahjaostoksilla.
Tiesitkö? Pakettiautojen kauppa sakkaa huolella (alkuvuosi -16,4 %). Liekö raksamiesten suosikkieväs eli lihapiirakka kallistunut niin paljon, ettei uuteen Hiaceen, prööt, tarkoitin Proaceen, enää riitä pikkurahaa?
Päästöt puolittuneet – Autosi on nyt "laihempi" kuin koskaan
Tässä on se varsinainen uutispommi: Uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat puolittuneet viidessä vuodessa.
- Vuonna 2020: 122,6 g/km (Melkoinen hiilijalanjälki, melkein kuin saappaanjälki mudassa).
- Nyt: 58,6 g/km (Sirompi kuin balettitossun hipaisu).
Olemme siis virallisesti siirtyneet ajasta, jolloin autot "puhuisivat" savumerkeillä, aikaan, jolloin ne lähinnä kuiskailevat ekologisia kohteliaisuuksia.
Tästä saamme kiittää paitsi tekniikan kehitystä, myös sitä, että lähes puolet (45,1 %) kaikista uusista autoista kulkee nyt pelkällä sähköllä. Euroopan keskiarvo (17,4 %) näyttää suomalaisen sähköautoilijan silmään lähinnä söpöltä yritykseltä.
Työsuhdeautoilijat nuo teiden ekosoturit
Jos näet liikenteessä kiiltävän uuden menopelin, on yli 50 % todennäköisyys, että se on täyssähköinen työsuhdeauto. Hankintakannustimet ovat purreet paremmin kuin nastarengas peilijäähän:
79 % kaikista työsuhdeautoista on jo ladattavia. Pomon tarjoama sähköauto on selvästi uusi "ilmainen ämpäri". Kaikki haluavat sellaisen.
Pakutkin "töpselöityvät"
Vaikka pakettiautot laahaavat vielä perässä, muutos on ollut huima. Vuonna 2022 vain reilu prosentti pakuista oli ladattavia. Nyt luku on 22,5 %.
Sähköpaku onkin mainio peli: se kiihtyy valoista niin lujaa, ettei takaosaston hyllyille huolimattomasti heitetty vasara ehdi edes sanoa "heippa" ennen kuin se on jo takalasissa.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?
Autoalan terot eli gurut Tero Kallio ja Tero Lausala muistuttavat, että sähköistyminen ei ole vain jääkarhujen halailua. Se parantaa Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Mitä vähemmän olemme riippuvaisia ulkomaisesta öljystä, sitä enemmän meillä on rahaa… no, varmaan sähkölaskuihin ja uusiin latauspisteisiin.
Latausinfrastruktuuri onkin se seuraava suuri etappi, jotta saamme myös raskaamman kaluston ja ne loputkin pakut kulkemaan sähköllä ilman, että kuskin tarvitsee jännittää virran loppumista Keski-Suomen metsätaipaleilla.
Summa summarum: Autokauppa käy ehkä hieman säästöliekillä, mutta se, mitä kaupasta ulos rullaa, on puhtaampaa kuin koskaan.
Antti Liinpää, KaaraTV
